Hereillä vai nukutettuna aivokasvainleikkaukseen?
Aivojen tukisolukasvain eli gliooma on tavallisin aivokudoksesta itsestään lähtöisin oleva pahanlaatuinen kasvain. Sellainen todetaan vuosittain noin 500 suomalaisella, ja siihen voi sairastua missä iässä tahansa.
- Glioomaan ei ole vielä parantavaa hoitoa, mutta parhaalla nykyaikaisella hoidolla, leikkauksella, sädehoidolla ja solunsalpaajalääkityksellä, taudin etenemistä voidaan jarruttaa merkittävästi, kertoo osastonylilääkäri, dosentti Aki Laakso HYKS Neurokirurgiasta.
Koska glioomat kasvavat aivokudoksessa hermosolujen seassa ilman tarkkaa rajapintaa kasvaimen ja terveen aivokudoksen välillä, on leikkaushoidossa tärkeää aiheuttaa potilaalle mahdollisimman vähän toiminnallista haittaa.
- Tämän tavoitteen saavuttamiseksi meillä on HUS:ssa käytössä useita uusia, nykyaikaisia toisiaan täydentäviä teknologioita, mainitsee Laakso.
Potilaalle voidaan tehdä ennen leikkausta navigoitu transkraniaalinen magneettistimulaatiotutkimus (nTMS), jolla voidaan paikantaa aivokuoren motoriikasta ja puheesta vastaavat alueet. Diffuusiotensorikuvauksella (DTI) voidaan puolestaan kuvantaa toiminnallisesti tärkeiden aivoalueiden väliset hermoratayhteydet.
Molempien tutkimusten tuottamat tiedot voidaan siirtää neuronavigaattorille, joka paikantaa leikkauksen aikana kirurgin instrumenttien sijainnin ja mikroskoopin näyttämän alueen suhteessa potilaan magneettikuviin. Neuronavigaattori kykenee heijastamaan kasvaimen ääriviivat ja toiminnallisten alueiden sijainnin neurokirurgin nähtäväksi mikroskoopin okulaareihin.
Leikkauksen aikana motorisista ja puhetoiminnoista vastaavat aivokuoren alueet sekä niistä lähtevät hermoratayhteydet voidaan paikantaa sähköstimulaatiolla (DCS).
Motorisia vasteita voidaan seurata potilaan ollessa nukutettuna, mutta puhevasteiden arvioimiseksi leikkaus voidaan suorittaa potilaan ollessa hereillä puhealueiden testausta ja monitorointia varten.
Aivojen valveleikkauksista Suomessa on tehty suurin osa HYKS Neurokirurgiassa, viime vuosina noin 30 potilaalle. Aiheesta on juuri julkaistu ensimmäinen suomalainen katsaus Duodecim-lehdessä.
Potilaiden kokemukset leikkauksista ovat olleet pääsääntöisesti hyvin myönteisiä. On harvinaista, että potilas kieltäytyy valveleikkauksesta, kun asia esitetään hänelle perustellen ja hyvissä ajoin.
Uudet leikkaustekniikat ja teknologioiden kehittyminen antavat uutta toivoa potilaille, joiden aivokasvaimia vielä joitain vuosia sitten olisi pidetty liian riskialttiina leikattavaksi. Nykyään pystytään myös usein hoitamaan uusivia kasvaimia samoilla tekniikoilla.
Lisätietoa:
Dosentti Aki Laakso, osastonylilääkäri
HYKS Neurokirurgian klinikka
p. 050 427 2895
aki.laakso@hus.fi
Duodecim-aikakauskirja 2018;134(4):325-32: Valveilla olevan potilaan aivokirurgia
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Jourvård för misshandlade utvecklad inom HUS – ny vårdkedja ger klarhet och stöd15.7.2025 12:48:26 EEST | Pressmeddelande
HUS har tagit i bruk en ny vårdmodell vid samjourerna i Pejas, Jorv och Mejlans som förbättrar vården av patienter som utsatts för våld. Målet med modellen är ett enhetligt tillvägagångssätt för att identifiera och undersöka våld samt hänvisa patienten till stödtjänster inom HUS. Den praktiska och tydliga verksamhetsmodellen säkerställer att alla som utsatts för våld får det stöd de behöver, oberoende av vilken jour de besöker.
Pahoinpideltyjen päivystyksellistä hoitoa kehitetty HUSissa – uusi hoitoketju tuo selkeyttä ja tukea15.7.2025 12:48:26 EEST | Tiedote
Peijaksen, Jorvin ja Meilahden yhteispäivystyksissä on otettu käyttöön uusi hoitomalli, joka parantaa väkivaltaa kokeneiden potilaiden hoitoa. Mallin tavoitteena on, että HUSissa on yhtenäinen toimintatapa väkivallan tunnistamiseen, tutkimiseen ja potilaiden ohjaamiseen tukipalveluihin. Käytännönläheinen ja selkeä toimintamalli varmistaa, että jokainen väkivaltaa kokenut saa tarvitsemansa tuen, riippumatta siitä, missä päivystyksessä hän asioi.
Emergency care of victims of violence developed at HUS – new care chain brings clarity and support15.7.2025 12:48:26 EEST | Press release
The Emergency Departments of Peijas, Jorvi and Meilahti have introduced a new care model that improves the treatment of patients who have experienced violence. The model is aimed at ensuring a uniform practice for recognizing violence, examining the patients and referring them to support services. A practical and clear operating model ensures that everyone who has experienced violence receives the support they need, regardless of which emergency department they visit.
Graviditetskomplikationer ojämnt fördelade i Finland – mer blodtrycksproblem i östra och norra Finland8.7.2025 10:15:28 EEST | Pressmeddelande
Graviditetskomplikationer förknippade med högt blodtryck, såsom preeklampsi och blodtryckssjukdom under graviditeten, är vanligare i östra och norra Finland jämfört med resten av landet. Förhöjt blodtryck under graviditeten kan vara kopplat till för låg fiberhalt i livsmedelsinköpen.
Raskauskomplikaatiot eivät jakaannu Suomessa tasaisesti – Itä- ja Pohjois-Suomessa on enemmän verenpaineongelmia8.7.2025 10:15:28 EEST | Tiedote
Korkeaan verenpaineeseen liittyvät raskauskomplikaatiot kuten pre-eklampsia ja raskaudenaikainen verenpainetauti ovat yleisempiä Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin muualla Suomessa. Raskaudenaikainen verenpaineen nousu saattaa olla yhteydessä vähäiseen kuidun määrään ruokaostoksissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme