Uusi alku työelämään: 74 prosenttia Elon kuntoutujista palasi töihin

Elon ammatillinen kuntoutus on tehokasta. Vuonna 2017 sen piirissä olleista 2 900 kuntoutujasta 74 prosenttia palasi työmarkkinoille eikä joutunut sairautensa vuoksi jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Käytetyimmät kuntoutuskeinot olivat työkokeilu ja työhönvalmennus (48 prosenttia kuntoutujista). Yleisin syy ammatilliseen kuntoutukseen olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

”Työkokeilu ja työhönvalmennus mahdollistavat kuntoutujan olemassa olevan koulutuksen ja työkokemuksen hyödyntämisen parhaiten”, kertoo Heini Pellinen, Elon kuntoutustoiminnan asiakaspalvelupäällikkö. ”Useat kuntoutujat voivat jatkaa nykyisellä työpaikalla kevennetyissä tehtävissä. Työkokeilu tai työhönvalmennus voidaan toteuttaa myös kokonaan uudella työnantajalla.”

Jos työkokeilu ei johda kuntoutujan terveydentilan kannalta sopiviin työtehtäviin, voidaan kuntoutus toteuttaa työhön tai ammattiin johtavana koulutuksena.

Jopa puolet työkyvyttömyyseläkettä hakeneista kuntoutuksen kautta töihin

Elo antoi vuonna 2017 yhteensä 1 800 kuntoutuspäätöstä. Kuntoutukseen hakeutuneista 54 prosenttia oli naisia ja 46 prosenttia miehiä. Valtaosa (42 prosenttia) kuntoutujista oli 35–50-vuotiaita. Kolmasosa (33 prosenttia) kuntoutujista oli 50–64-vuotiaita.

Työkyvyttömyyseläkettä hakeva voi päästä kuntoutuksen kautta takaisin työelämään. Työkyvyttömyyseläkehakemusten yhteydessä Elo antoi vuonna 2017 noin 1 000 kuntoutuksen ennakkopäätöstä.

”Ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä tarkistamme aina, onko kuntoutus eläkkeenhakijalle mahdollinen vaihtoehto ilman, että hänen tarvitsee hakea kuntoutusta erikseen”, sanoo Pellinen. ”Jos asiakas täyttää kuntoutuksen edellytykset, annamme kuntoutuksesta ennakkopäätöksen. Jopa noin puolet kuntoutukseen edenneistä palaa työelämään, vaikka he alun perin ovat hakeneet työkyvyttömyyseläkettä.”

Kuntoutus on tie takaisin työelämään

Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joilla sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan lähivuosina tai heikentää olennaisesti työ- ja ansiokykyä. Kuntoutuskeinoja ovat työkokeilu, työhönvalmennus, opiskelun tukeminen tai yrittäjälle elinkeino.

”Pähkinänkuoressa voi todeta, että kuntoutus on mahdollinen reitti takaisin työelämään”, kuvaa Pellinen. ”Tarkoituksena on löytää työ, jossa työskentely onnistuu sairaudesta huolimatta. Esimerkiksi selkäsairaus voi päättää raskaat ja fyysiset varastotyöt, mutta asiakas voi kuitenkin löytää uutta työtä kouluttautumalla uudestaan.”

Työkokeilussa töihin voi palata kevennetyllä työjärjestelyllä. Työkokeilulla voi myös tutustua uuteen alaan ja arvioida sen soveltuvuutta terveydentilaan. Työhönvalmennusta käytetään tilanteissa, joissa paluu vaatii työkokeilua pidempikestoista perehtymistä.

Myös koulutuksen tukeminen on mahdollista. Elinkeinotuella puolestaan voidaan esimerkiksi tukea oman yrityksen perustamista tai aiemman yritystoiminnan muuttamista terveydentilalle soveltuvammaksi.

Töihin paluu kuntoutuksen kautta tuo paremman toimeentulon kuin työkyvyttömyyseläke. Uudesta työstä karttuu myös vanhuuseläkettä.

”Lisäksi säännöllinen työnteko rytmittää elämää sekä antaa mahdollisuuden kehittää itseä ja omia taitoja”, muistuttaa Pellinen. ”Työyhteisöön kuulumisen merkitystä jokapäiväiselle elämälle ei kuulu aliarvioida. Työkaverit voivat muodostaa vankan tukiverkon, johon voi tukeutua elämän haastavissa tilanteissa.”

Lisätietoja ammatillisesta kuntoutuksesta löytyy täältä.

Lisätietoja

Heini Pellinen, Asiakaspalvelupäällikkö, Eläkepalvelut, 020 703 5120, heini.pellinen@elo.fi

Kristiina Nieminen, Viestinnän suunnittelupäällikkö, 040 586 8778, 020 703 5106, kristiina.nieminen@elo.fi