Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

UM: Suomi käytti kehitysyhteistyöhön 935 miljoonaa euroa vuonna 2017

Jaa
Suomi käytti kehitysyhteistyöhön 935 miljoonaa euroa vuonna 2017. Tämä vastasi 0,41 prosenttia maamme bruttokansantulosta. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkisti vuoden 2017 kehitysyhteistyötä koskevat alustavat tiedot tänään 9. huhtikuuta.

Suomen kehitysyhteistyöksi laskettavien menojen määrä ja bruttokansantulo-osuus laskivat vuonna 2017 edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2017 menoja oli kokonaisuudessaan 21 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2016. Bruttokansantulo-osuus puolestaan laski 0,44 prosentista 0,41 prosenttiin. Bruttokansantulo-osuudella mitaten Suomi oli EU-maista yhdeksänneksi suurin.

Suomen menojen määrä ja bruttokansantulo-osuus laskivat, koska käytössä oli aiempaa vähemmän määrärahoja. Myös pakolaisten vastaanoton kehitysyhteistyöksi laskettavat kulut laskivat: vuonna 2017 ne olivat 69 miljoonaa euroa, mikä merkitsi 49 miljoonan euron ja 42 prosentin laskua edellisvuoteen verrattuna. Toisaalta kehitysyhteistyöksi laskettavat finanssisijoitukset puolestaan kasvattivat kokonaismaksatuksia edellisvuodesta 68 miljoonalla eurolla.

Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta merkittävä osa kulki EU:n ja muiden monenkeskisten järjestöjen kuten YK:n ja Maailmanpankkiryhmän kautta. Esimerkiksi EU:n kehitysyhteistyöbudjetista Suomen osuus oli 130 miljoonaa euroa ja Euroopan kehitysrahastossa 60 miljoonaa euroa. Humanitaariseen apuun kohdennettiin vuonna 2017 yhteensä 94 miljoonaa euroa, josta kahdenvälistä apua oli 39 miljoonaa euroa. Kahdenvälisistä kumppanimaista suurimmat olivat vuonna 2017 (miljoonaa euroa): Afganistan (18), Nepal (17), Etiopia (17) ja Mosambik (14).

EU:n kehitysapu pysyi ennallaan

OECD:n tilastojen mukaan virallinen kehitysapu oli vuonna 2017 yhteensä 130 miljardia euroa. Pelkästään OECD:n kehitysapukomiteaan kuuluvissa maissa osuus putosi hieman edellisvuodesta: tänä vuonna apu oli keskimäärin 0,31 prosenttia maiden bruttokansantulosta, kun se viime vuonna oli 0,32 prosenttia.

EU-maiden julkiset kehitysyhteistyömaksatukset olivat vuonna 2017 yhteensä 73,4 miljardia euroa. EU-maissa maksatukset pysyivät suunnilleen edellisvuoden tasolla.

Suurimmat kehitysyhteistyön rahoittajat olivat Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Japani ja Ranska. OECD:n kehitysapukomitean (DAC) jäsenmaista YK:n tavoitteeseen nostaa kehitysapu vähintään 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta pääsivät jo perinteiset rajan ylittäjät Ruotsi, Norja, Tanska, Luxemburg ja Britannia. Muista rahoittajista yli 0,7 prosentin nousivat myös Turkki (0,95 %) ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat (1,31 %).

Kehitysyhteistyömaksatukset nousivat yhteensä 11 OECD:n jäsenmaassa, eniten Ranskassa, Italiassa, Japanissa ja Ruotsissa. Avun määrä puolestaan laski edellisvuodesta 18 jäsenmaassa. Tätä selittää pääasiassa Eurooppaan tulleiden pakolaisten määrän ja siten myös pakolaiskuluihin käytettyjen varojen lasku.

Lisätietoja: osastopäällikkö Satu Santala, kehityspoliittinen osasto puh. +358 295 351 815 sekä tarkastaja Juhani Koskinen, kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksikkö, puh. +358 295 351 226.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Laivastokatu 22, PL 176
00023 Valtioneuvosto

0295 16001http://um.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

Suomi muiden silmin 2025: Suomi-kuva säilyi vakaana, mutta mielikuvat maailmalla jakautuvat4.2.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Koulutus, hyvä hallinto, luonto, tasa-arvo ja onnellisuus ovat teemoja, joista Suomi tunnetaan maailmalla, kertoo Finland Promotion Boardin julkaisu Suomi muiden silmin. Vuonna 2024 kansainvälistä medianäkyvyyttä toivat erityisesti Nato-jäsenyys ja turvallisuuspolitiikka. Suomi-kuva on haastavasta maailmantilanteesta huolimatta säilynyt pääosin myönteisenä, mutta erot eri maiden suhtautumisessa Suomeen ovat kasvaneet. Sen vuoksi on yhä tärkeämpää, että Suomi tunnetaan omista vahvuuksistaan, julkaisussa todetaan.

//KORRIGERAT//Finland får eget nationellt ljudlandskap6.12.2024 00:00:00 EET | Pressmeddelande

//KORRIGERAT: telefonnummer i kontaktuppgifter// På Finlands självständighetsdag, den 6 december, offentliggör Finland som första land i världen ett nationellt ljudlandskap. ”Ääniä” är ett verk som komponerats av Lauri Porra. Verket består av 15 originalkompositioner som har inspirerats av Finland och det finländska. Beställningsverket kommer att lanseras vid ambassadernas självständighetsfester runt om i världen. Efter det kan alla som vill uppleva det finländska lugnet ta del av det musikaliska verket.

//KORJATTU//Suomi saa oman kansallisen äänimaiseman6.12.2024 00:00:00 EET | Tiedote

//KORJATTU puhelinnumero yhteystiedoissa// Suomen itsenäisyyspäivänä, 6. joulukuuta, Suomi julkaisee ensimmäisenä maana maailmassa kansallisen äänimaiseman. ”Ääniä” on Lauri Porran säveltämä, 15 alkuperäisestä sävellyksestä koostuva teoskokonaisuus, joka on saanut inspiraationsa Suomesta ja suomalaisuudesta. Tilausteos lanseerataan suurlähetystöjen itsenäisyyspäiväjuhlissa ympäri maailmaa, minkä jälkeen se on avoinna kaikille, jotka haluavat rauhoittua kokemaan suomalaisuutta musiikin kautta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye