Kaupunginosille omat stadiluotsit
- Olemme sillanrakentajina kaupunkilaisten ja kaupungin välillä, luomme yhteyksiä kaupunkiorganisaation muiden osallistamistyötä tekevien kanssa, sanoo Outi Rissanen, koillisen Helsingin stadiluotsi.
Stadiluotsit vahvistavat yhteen ääneen olevansa innostuneina ja odottavina uuden työn alussa.
- Olen valmis murtamaan ennakkoluuloja, mikäli sellaisiakin kohtaamme, kertoo Jarkko Laaksonen eteläisen Helsingin luotsi.
Ensi töikseen luotsit suunnittelevat miten parhaiten tavoittaa asukkaat, yrittäjät ja yhteisöt sekä tulla tunnetuksi omilla alueillaan. Heihin voi tulevaisuudessa olla yhteydessä sähköisillä kanavilla tai tavata esimerkiksi kirjastoissa, leikkipuistoissa ja tapahtumissa. Alkuvaiheessa luotsit kartoittavat oman alueensa yhteistyöverkostoja, tarpeita ja resursseja.
- Odotan, että pääsen edistämään yhteisöllisyyttä alueellani, sanoo Silja Lindblad Länsi-Helsingin stadiluotsi. Samoilla linjoilla on keskisten kaupunginosien Antti Sarpo, joka toivoo voivansa luotsata kaupunkilaisia läpi monimutkaisen kaupunkiorganisaation.
Stadiluotsien alueet on jaettu pääosin kaupungin seitsemän suurpiirin mukaan. Suurpiirien asukasluku vaihtelee noin 40 000 asukkaasta yli 100 000 asukkaaseen, joten piirijakoa on hieman muokattu. Liitteenä on lista kullekin stadiluotsille kuuluvista kaupunginosista.
Ella Tanskanen Pohjoisesta suurpiiristä haluaa päästä rakentamaan uudenlaista toimintaa, nimenomaan kaupunkilaisten tarpeista lähtevää. Kollega, Itäisen suurpiirin ja Östersundomin Belinda Barbato haluaa ensi töikseen tutustua alueensa asukkaisiin ja toimijoihin, sekä selvittää millaisia ideoita kaupunkilaisilla on jo oman alueensa kehittämiseksi.
”Kaupunkitasoinen osallistuva budjetointi on uutta”
Stadiluotsit huomauttavat, että kaupunki tarjoaa jo paljon vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia, mutta uutta kaupungin toimintaa on syksyllä alkava osallistuva budjetointi. Siinä kaupunkilaiset pääsevät vuosittain päättämään, mihin 4,4 miljoonan euron suuruinen summa käytetään. Stadiluotsit varmistavat yhdessä kaupungin muiden toimijoiden kanssa, että aluekohtaisten hankkeiden valmistelu toteutuu moniäänisesti ja yhdenvertaisesti.
- Tavoite on saada mukaan kaikki kaupunkilaiset. Niitäkin, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet, sanoo Pauli Saloranta, Kaakkoisen suurpiirin ja Vuosaaren stadiluotsi.
Osallistuvaa budjetointia esittelevä aloitusseminaari 31.5. kutsuu yhteen kaupunkilaisia, kaupunkien työntekijöitä ja osallisuuden asiantuntijoita. Seminaarissa keskustellaan osallisuuden uusista muodoista. Kaupungintalolla järjestettävä Potkua osallisuuteen –tilaisuus on avoin kaikille. Tapahtuman ohjelma ja ilmoittautumislinkki täällä.
Katso osallisuusmallista kertova video, hel.fi/osallisuusmalli
Lisätietoja
- vuorovaikutuspäällikkö, kaupunginkanslia, Johanna Seppälä, johanna.m.seppala@hel.fi, puh. 040 334 5974
- alueosallisuuden päällikkö, kaupunginkanslia, Titta Reunanen, titta.reunanen@hel.fi, puh. 310 23437, 040 578 1428
-tiedottaja, kaupunginkanslian viestintä, Tiina Nuto, tiina.nuto@hel.fi, puh. 040 3349093
-pöytäkirja/kaupunginhallitus 13.11.2017, sivulla 6/15, alueellinen osallisuus
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
EMBARGO 2.12.2025 klo 15.00: Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti: Kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia on keskimäärin enemmän parempiosaisilla alueilla2.12.2025 15:00:00 EET | Tiedote
Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti pureutuu koulutuksen segregaatioon pääkaupunkiseudulla ja nostaa esiin kunnille kriittisiä kysymyksiä: varhaiskasvatuksen alueellisesta eriytymisestä, segregaation torjumisen keinoista sekä siitä miten dataa ja tietoa hyödynnetään kaupunkien päätöksenteossa. Raportin mukaan parempiosaisten alueiden päiväkodeissa työskentelee keskimäärin enemmän kelpoisia opettajia. Samankaltaisten alueiden sisäinen vaihtelu on kuitenkin suurta.
EMBARGO 2.12.2025 kl. 15.00 // KORRIGERING // Första rapporten från rådet för utvärdering av stadspolitiken: I genomsnitt finns det fler behöriga lärare inom småbarnspedagogiken i bättre ställda områden2.12.2025 14:38:43 EET | Pressmeddelande
KORRIGERING // Pressmeddelandet har korrigerats genomgående för terminologins del kl. 14.40. Bland annat har felaktig terminologi som "kvalificerade förskollärare" ersatts med den korrekta termen "behöriga lärare inom småbarnspedagogiken". Rådet för utvärdering av stadspolitiken granskar i sin första rapport den pedagogiska segregationen i huvudstadsregionen och ställer kritiska frågor till kommunerna: om regional differentiering inom småbarnspedagogiken, sätt att motverka segregation och hur data och information används i beslutsfattandet i de berörda städerna. Enligt rapporten har daghem i bättre ställda områden i genomsnitt fler behöriga lärare. Det finns dock stora variationer inom liknande områden.
Satamatunnelin kaavaratkaisu etenee valtuustoon1.12.2025 17:50:05 EET | Tiedote
Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 1. joulukuuta esittää valtuustolle satamatunnelin asemakaavan hyväksymistä. Kaavaratkaisu mahdollistaa satamaliikenteen käyttöön tulevan tunnelin rakentamisen Jätkäsaaren ja Länsiväylän välille.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin kaupungin talousarvion vuodelle 202626.11.2025 21:30:50 EET | Tiedote
Kaupunginvaltuusto käsitteli 26. marraskuuta Helsingin kaupungin talousarviota 2026. Asialistalla oli myös muun muassa Mäkelänkadun jatkeen asemakaava ja asemakaavan muutos sekä M400-metrojunien hankesuunnitelma.
Sosioekonominen eriytyminen näkyy myös helsinkiläisten sosiaalisessa hyvinvoinnissa25.11.2025 11:57:42 EET | Tiedote
Helsinkiläisten aikuisten sosiaalinen hyvinvointi on vahvaa. Yksilöiden ja asuinalueiden sosioekonomisen aseman mukaan esiintyy kuitenkin selviä eroja esimerkiksi yksinäisyyden kokemisessa ja avun saamisessa. Sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen on tärkeää osana segregaation vastaisia toimia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme