Pieni syntymäpaino on yhteydessä vasenkätisyyteen
15.5.2018 08:58:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Noin joka kymmenes ihminen maailmassa on vasenkätinen. Vasenkätisyyden syntymekanismeja tunnetaan kuitenkin edelleen huonosti.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet vasenkätisyyden olevan yleisempää kaksosilla ja kolmosilla kuin yksösillä. Lisäksi keskosina syntyneillä on suurempi todennäköisyys olla vasenkätisiä verrattuna täysiaikaisena syntyneisiin. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole selvinnyt, onko syynä ennenaikaisuus vai matalampi syntymäpaino.
Nyt julkaistussa Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin sekä syntymäpainon että sikiöiän yhteyttä kätisyyteen. Tutkimus perustuu yli 2000 japanilaiseen ja hollantilaiseen kolmoseen ja se toteutettiin yhteistyössä Osakan yliopiston sekä Amsterdamin Vrije Universiteit:in kanssa.
Tulokset on julkaistu 14. toukokuuta Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America –tiedelehdessä.
– Kolmosten syntymäpaino on keskimäärin noin 1,5 kg pienempi kuin yksösillä. Kolmosaineistot tarjoavatkin ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella hyvin pienen syntymäpainon vaikutusta asetelmassa, jossa kontrolloidaan raskauden kesto, kertoo väitöskirjaa aiheesta valmisteleva Kauko Heikkilä Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sekä japanilaisilla että hollantilaisilla kolmosilla vasenkätisten syntymäpaino oli selvästi pienempi kuin oikeakätisillä. Syntymäpainon vaikutus oli hyvin samanlainen molemmissa maissa, vaikka vasenkätisyys on harvinaisempaa Japanissa kuin Hollannissa ja myös keskimääräisessä syntymäpainossa oli selvä ero maiden välillä.
– Vasenkätisyyden ja pienen syntymäpainon yhteyden havaitseminen kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa on erityisen vakuuttava tulos ja vahvistaa entisestään käsitystämme raskaudenaikaisen kehityksen merkityksestä kätisyyden määräytymisessä, toteaa tutkimusta johtanut neuropsykologian dosentti Eero Vuoksimaa Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa havaittiin myös vasenkätisten motorisen kehityksen olevan hieman hitaampaa kuin oikeakätisillä. Yhteys näytti kuitenkin selittyvän pääasiassa pienemmän syntymäpainon kautta. Tutkijat toteavatkin, että syntymäpainon vaikutus olisikin tärkeää huomioida kaikissa tutkimuksissa, joissa vertaillaan vasen- ja oikeakätisten eroja.
Lisätietoja:
Neuropsykologian dosentti, PsT, Eero Vuoksimaa
eero.vuoksimaa@helsinki.fi; Puh. 029 412 7586
Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLIFE, Helsingin yliopisto
Tohtorikoulutettava, FM, Kauko Heikkilä
kauko.heikkila@helsinki.fi; Puh. 050 415 1273
Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLIFE, Helsingin yliopisto
Alkuperäinen julkaisu:
Kauko Heikkilä, Catharina EM Van Beijsterveldt, Jari Haukka, Matti Iivanainen, Aulikki Saari-Kemppainen, Karri Silventoinen, Dorret I. Boomsma, Yoshie Yokoyama, Eero Vuoksimaa. Triplets, birthweight, and handedness. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America.
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Sikatilallinen, haluatko tietää, miten sioillasi menee? Hae mukaan eurooppalaiseen tutkimukseen22.4.2026 17:25:17 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen johtama laaja kansainvälinen hanke kartoittaa emakoiden ja porsaiden hyvinvointia yli 300 sikatilalla kymmenessä Euroopan maassa. Suomalaisia tiloja kutsutaan mukaan keväällä 2026.
Helsingin yliopiston talous pysyi vakaana vuonna 202522.4.2026 11:22:19 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin mukaan jaettava perusrahoitus heikkeni, mutta valtion rahoitus kokonaisuutena kasvoi.
Incel-yhteisöt ovat monimutkaisempia kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää22.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Julkisessa keskustelussa incelit esitetään usein joko yksinäisinä uhreina tai vaarallisina ekstremisteinä. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että miesten incel-identiteetti on joustava ja muuttuva: osallistumisen intensiteetti ja naisvihan syvyys vaihtelevat yksilöittäin ja elämäntilanteen mukaan.
Maidontuotannon hiilijalanjälki mahdollisesti oletettua suurempi21.4.2026 10:36:36 EEST | Tiedote
Karjankasvatus aiheuttaa merkittävän osan kasvihuonekaasupäästöistä maailmanlaajuisesti. Uuden tutkimuksen mukaan maidon hiilijalanjälki voi olla huomattavasti suurempi kuin laskelmissa yleensä, kun otetaan huomioon myös maaperästä vapautuva hiilidioksidi.
Järjestäytynyt rikollisuus pyrkii vaikuttamaan oikeusviranomaisiin Pohjoismaissa17.4.2026 09:43:40 EEST | Tiedote
Järjestäytyneen rikollisuuden epäasiallinen vaikuttaminen oikeusjärjestelmän viranomaisiin on kasvava ongelma kaikissa Pohjoismaissa, osoittaa uusi tutkimus. Ilmiö on odotettua hienovaraisempaa ja jää siksi usein piiloon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme