Viidennes suomalaisista aikuisista kärsii elämänsä aikana atooppisesta ihottumasta

Aikuisiän atooppisen ihottuman esiintyvyys on Suomessa maailman korkeimpia, ja se on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, toteaa aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt ihotautien erikoislääkäri Ville Kiiski.

– Atooppisen ihottuman elämänaikainen esiintyvyys oli yli 30-vuotiailla suomalaisilla 22 prosenttia, ja kymmenen prosenttia heistä oli kärsinyt aktiivisesta atooppisesta ihottumasta viimeisen vuoden aikana.

Atooppiselle ihottumalle tyypillistä on ihon läpäisyesteen heikentynyt toiminta sekä ihon atooppinen tulehdus, inflammaatio. Filaggriini on yksi tärkeimmistä ihon läpäisyesteen proteiineista, ja mutaatiot sitä koodaavassa geenissä ovat tärkein atooppiselle ihottumalle altistava tekijä useimmissa väestöissä. Ympäristötekijöillä sekä geenien ja ympäristön vuorovaikutuksella on kuitenkin myös tärkeä merkitys.

Atooppisen ihottuman taudinkuva vaihtelee iästä riippuen. Aikuisiällä siihen liittyy usein silmäoireita, joiden hoitona käytetään usein pimekrolimuusi- ja takrolimuusivoiteita. Aikuisiän atooppista ihottumaa on kuitenkin tutkittu varsin vähän.

Kiiski tutki väitöstyössään filaggriinigeenin mutaatioiden vaikutusta atooppisen ihottuman riskiin suomalaisilla ja selvitti, ennustavatko nämä mutaatiot sekä atoopikoilla usein koholla oleva kokonais-IgE (immunoglobuliini E) pitkäaikaishoitovastetta. Lisäksi hän keräsi tietoa pimekrolimuusin ja takrolimuusin silmäturvallisuudesta, selvitti atooppisen ihottuman esiintyvyyttä suomalaisilla aikuisilla ja arvioi ympäristötekijöiden ja elämäntapojen vaikutusta ihottumariskiin.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Terveys 2000 -väestötutkimuksen aineistoa, joka käsitti 8 028 yli 30-vuotiasta suomalaista, sekä 501 ihoatoopikon ja 338 silmäatoopikon aineistoja HUS:n Iho- ja allergiasairaalasta.

– Tutkimustulosten mukaan filaggriinimutaatiot lisäävät atooppisen ihottuman riskiä myös suomalaisessa väestössä. Lisäksi ne suurentavat ihottumapotilaiden astmariskiä, Kiiski kertoo.

Pitkäaikaishoitotuloksiin mutaatioilla ei ollut vaikutusta, mutta korkea kokonais-IgE oli yhteydessä huonompaan pitkäaikaisennusteeseen.

Tupakointi ja naissukupuoli olivat yhteydessä kohonneeseen ihottumariskiin 30 - 50-vuotiailla, ja myös ex-tupakoijilla atooppinen ihottuma vaikutti olevan keskimääräistä yleisempää. Ihottumariskiä suurensi myös vanhempien korkea koulutustaso. Sen sijaan ylipaino, D-vitamiinitasot, elinympäristö, sisarusten lukumäärä, alkoholin käyttö ja liikuntatottumukset eivät vaikuttaneet riskiin.

Takrolimuusi ja pimekrolimuusi osoittautuivat turvallisiksi atooppisia silmäoireita sairastavien hoidossa; pitkäaikaishaittoja ei havaittu. Takrolimuusin siedettävyys ja teho vaikuttivat pimekrolimuusia paremmilta.

LL, ihotautien erikoislääkäri Ville Kiiski väittelee 25.5.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Adulthood atopic dermatitis - Focus on the skin barrier, epidemiology, and long-term outcome" (Aikuisiän atooppinen ihottuma). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Iho- ja allergiasairaala, luentosali, Meilahdentie 2, 00250 Helsinki. Vastaväittäjänä on professori Diamant Thaçi, University of Lübeck, ja kustoksena on professori Annamari Ranki. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/235247

Väittelijän yhteystiedot: ville.kiiski@helsinki.fi