Väitös: Keskosen varhainen ravitsemus vaikuttaa aikuisiän rasvattomaan painoon ja aineenvaihduntaan

Hyvin pienenä keskosena (syntymäpaino alle 1500 grammaa) syntyneiden nuorten aikuisten rasvaton paino ja lepoenergian kulutus olivat suuremmat niillä keskosilla, jotka olivat saaneet enemmän proteiinia ja energiaa elämän kolmen ensimmäisen viikon aikana. Ensiviikkojen korkeamman energian ja proteiinin saannin todettiin toisaalta olevan yhteydessä matalampaan energiansaantiin aikuisiässä. Sekoittavat tekijät, kuten varhaisen iän sairastavuus, sosiaaliluokka ja aikuisiän elintavat eivät vaikuttaneet tulokseen.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin lisäksi hyvin ennenaikaisena (ennen 34. raskausviikkoa) ja lievästi ennenaikaisena (34–36 raskausviikolla) syntyneiden nuorten aikuisten syömishäiriöpiirteitä ja ruokailutottumuksia. Hyvin ennenaikaisesti syntyneillä nuorilla naisilla todettiin olevan vähemmän syömishäiriöihin liittyviä piirteitä kuin täysiaikaisena syntyneillä verrokeilla. Heillä todettiin toisaalta olevan myös hieman verrokkeja epäterveellisemmät ruokailutottumukset.

Matinolli tarkasteli väitöskirjassaan elämän ensimmäisten viikkojen ravitsemuksen ja aikuisiän terveyden suhdetta käyttäen hyväkseen kansainvälisestikin ainutlaatuista, keskosten ensimmäisen sairaalahoitojakson aikaisen ravitsemuksen, lääkityksen ja kasvun käsittävää Helsingin ”pikku-k”-pikkukeskostutkimuksen aineistoa. Ennenaikaisen syntymän yhteyttä syömishäiriöpiirteisiin ja ruokailutottumuksiin tutkittiin ESTER (Ennenaikainen syntymä ja lapsen terveys aikuisiässä) ja AYLS (Arvo Ylppö Longitudinal Study) -kohorttitutkimuksissa. Väitöskirjatyö on tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa, ja tutkimukseen ovat osallistuneet Oulun ja Helsingin yliopistot ja yliopistolliset keskussairaalat sekä Pohjois-Suomen syntymäkohortti (NFBC 1986).

Vuonna 2016 Suomessa syntyi ennenaikaisesti 5,7 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista. Entuudestaan tiedetään, että keskosena syntyneillä aikuisilla on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna täysiaikaisina syntyneisiin ikätovereihin. Syitä suurentuneeseen riskiin ei ole kuitenkaan kokonaan saatu selville. Tämän väitöskirjatutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että ravitsemus niin elämän ensimmäisinä viikkoina kuin nuoressa aikuisiässä voi osaltaan selittää suurentunutta sydän- ja verisuonitautien riskiä.

---

TtM Hanna-Maria Matinolli väittelee Oulun yliopistosta perjantaina 8.6.2018. Kansanterveystieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Nutrition and early life programming of health. Focus on preterm birth and infant feeding in relation to energy-balance and related traits in adulthood (Ravitsemus ja terveyden varhainen ohjelmoituminen. Ennenaikaisen syntymän ja varhaisen ravitsemuksen yhteys energia-aineenvaihduntaan ja siihen liittyviin piirteisiin aikuisiässä). Vastaväittäjänä toimii professori Hazel Inskip (University of Southampton) ja kustoksena dosentti Eero Kajantie Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Väitöstilaisuus alkaa Kontinkankaalla Leena Palotie -salissa (A101), Aapistie 5A, klo 12.