Itä-Suomen nuoret suuntautuvat mieluiten kotimaan markkinoille

Itäsuomalaisten nuorten valmius muuttaa ulkomaille työn perässä on heikointa Suomessa. Vain 40 prosenttia alle 30-vuotiasta ammattioppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa opiskelevista nuorista olisi valmiita muuttamaan ulkomaille, jos töitä ei löydy Suomesta. Muualla Suomessa vastaava luku on alueesta riippuen 46–54 prosenttia. Luvut selviävät Ilmarisen Taloustutkimuksella teettämästä nuorten työelämätutkimuksesta.

– Tuloksista huomaa, kuinka näkymää kansainvälisiin mahdollisuuksiin ei ole samalla tavalla kuin esimerkiksi Etelä-Suomessa. Myös idän kaupan kokema inflaatio saattaa tuoda mukanaan kielteisiä mielikuvia, mikä voi näkyä nuorten asenteissa, sanoo Ilmarisen tutkimusjohtaja Tomi Hussi.

Vaikka itäsuomalaiset nuoret eivät ole halukkaita muuttamaan ulkomaille työn perässä, 78 prosenttia itäsuomalaisista nuorista olisi valmiita muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn perässä. Myös muissa tutkimustuloksissa on nähtävillä nuorten joustava asenne tulevaisuuden työmarkkinoita kohtaan.

Työn sosiaalinen ja kannustava puoli korostuu

Yhteisyrittäjyys vetoaa nuoriin koko maassa yksinyrittäjyyttä enemmän. Itä-Suomessa yhteisyrittäjyydestä on kiinnostunut 63 prosenttia vastaajista. Vain Etelä-Suomessa yhteisyrittäjyys kiinnostaa nuoria enemmän kuin idässä, ja sielläkin vain prosenttiyksikön verran enemmän.

– Yhteisyrittäjyydessä voi olla kyse vastuun jakamisesta. Siinä yrittäjyyden paineet jakautuvat useammille hartioille. Myös sosiaalinen puoli, yhdessä ideoiminen ja sparraaminen ovat eri tavalla läsnä yhteisen yrityksen pyörittämisessä, Hussi sanoo.

Työn tekoon kannustavat eniten työilmapiiri ja työn sisältö, vähiten asema. Palkka on kahdeksasta motivaatiotekijästä sijalla viisi. Työnhaussa uskotaan puolestaan oman persoonaan. Työssä jaksamisessa auttavat eniten avoin ja kannustava ilmapiiri sekä hyvä esimies, vähiten säännölliset työajat.

Hyvää esimiestä kuvaillaan Itä-Suomessa sanoilla kannustava, kuunteleva ja joustava.

– Käskyttävä, autoritäärinen, suoritusta ja tulosta haluava johtaja on menneen talven lumia. Auktoriteetti ei ole enää organisaation rooliin liittyvä ominaisuus, vaan se pitää ansaita omilla teoilla ja omalla toiminnalla työyhteisössä. Auktoriteetti rakentuu muiden ominaisuuksien turvin kuin aiemmin, Tomi Hussi sanoo.

Työn merkitys on muuttunut

73 prosenttia itäsuomalaisista ammattiin valmistuvista kävisi mieluummin töissä kuin nostaisi yhteiskunnan tukia, vaikka palkka olisi pienempi kuin maksettavat tuet yhteensä. Valtakunnallinen luku on hieman korkeampi, 76 prosenttia. Tutkimustulosten valossa nuorten suhtautuminen tulevaan työelämään on erittäin positiivinen, arvioi Tomi Hussi.

– Vastauksista kuultaa läpi työn merkityksen muuttuminen. Nuoret näkevät työn tärkeänä osana hyvää elämää. Koulutuksella, uralla ja työllä on iso painoarvo koko elämän merkityksellisyyden rakentamisessa. Työn tekeminen on arvo sinänsä, Hussi sanoo.

Tätä mieltä ammattiin opiskelevat ovat Itä-Suomessa

• 81 % uskoo löytävänsä oman alan töitä. Koko Suomen vastaava luku on 82 %.
• Jos oman alan töitä ei löydy, 92 % on valmiita tekemään muita kuin oman alan töitä. 79 % on valmiita kouluttautumaan uudelleen toiseen ammattiin.
• 40 % on valmiita muuttamaan ulkomailletyön perässä. Koko Suomen vastaava luku on 47 %.
• 51 % on harkinnut yrittäjyyttä, kun taas 56 % uskoisi pystyvänsä elättämään itsensä yrittäjänä. Yhteisyrittäjyydestä on kiinnostunut 63 % ja yksinyrittäjyydestä 33 %.
• Työntekoon kannustavat eniten työilmapiiri ja työn sisältö, vähiten asema. Palkka motivoi 30 prosenttia nuorista, kun muualla Suomessa se motivoi 19–25 %.
• Työssä jaksamisen kannalta merkittävimpiä asioita ovat avoin ja kannustava työilmapiiri, hyvä esimies ja työn sisältö.

Ilmarinen teetti nuorten työelämätutkimuksen Taloustutkimuksella. Puhelinhaastatteluna toteutettuun tutkimukseen vastasi 400 ammattioppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa opiskelevaa 17–29-vuotiasta nuorta ympäri Suomen. Itä-Suomesta kyselyyn vastasi 100 henkilöä. Tutkimus on toteutettu vuosittain vuodesta 2015 alkaen (vuosina 2015–2017 tutkimuksen teetti Etera, joka yhdistyi vuodenvaihteessa Ilmariseen).

 

Miten eri alueet eroavat toisistaan, mitä mieltä nuoret ovat valtakunnallisesti?

Lue lisää osoitteesta ilmarinen.fi/uutishuone.