Vedenpuhdistusjärjestelmiä kehitettävä kemiallisten haitta-aineiden poistamiseksi
Hankkeessa tutkittiin taudinaiheuttajamikrobien ja kemikaalien esiintyvyyttä, säilyvyyttä ja kulkeutumista Kokemäenjoen vesistössä. Vesistöä kuormittavat yhdyskuntajätevedet, maatalous ja teollisuus. Jokivesi johdetaan esikäsittelyn kautta tekopohjavesiprosessiin, jossa vesi puhdistuu kuluttajien käyttöön. Tutkimustuloksia esiteltiin Suomen Akatemian järjestämässä kansainvälisessä vesialan Water JPI -konferenssissa, joka on parhaillaan meneillään Helsingissä.
Tutkimuksen mukaan juomavedenpuhdistusprosessi poisti taudinaiheuttajamikrobit tehokkaasti, mutta kemiallisia haitta-aineita löytyi tekopohjavedestä saakka. ”Havainto herättää kysymyksiä kemiallisten haitta-aineiden aiheuttamista terveysriskeistä. Riskinarvioinnin perusteella yksikään yksittäinen kemiallinen haitta-aine ei kuitenkaan ylittänyt terveysperusteisen päivittäisen sallitun annoksen rajaa”, sanoo tutkija Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Kemiallisten haitta-aineiden aiheuttamien riskien vuoksi on syytä jatkaa käsittelymenetelmien tutkimista terveyden ja talouden kannalta. Kalliimpi investointi voi ehkäistä haitta-aineista johtuvan vesistön pilaantumisen riskin.
Vesistöissä esiintyviä mikrobeja ovat esimerkiksi suolistoperäiset norovirus ja kampylobakteeri, joiden havaitut lukumäärät olivat riittäviä aiheuttamaan suolistoinfektiota, mikäli vettä päätyisi juomavedeksi sellaisenaan ilman käsittelyä. Tutkitusta jokivesistöstä mitatut kemialliset haitta-aineet ovat ihmisten toiminnasta peräisin. Tällaisia aineita ovat lääkeaineet, makeutusaineet ja esimerkiksi erilaiset tekstiilien käsittelyaineet.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen (VATT) välillä.
Lisätietoja:
- Päivi Meriläinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, paivi.merilainen@thl.fi, p. +35829 524 7826
- www.aka.fi/waterjpi2018
Suomen Akatemian viestintä
Jonathan Begley
p. +358 295 335 096
jonathan.begley@aka.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2018 rahoitamme tutkimusta 444 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista. Vuonna 2018 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
Äkkikuoleman riski suurenee sydämen rasvoittumisen myötä –lisääntynyt ylipainoisuus suurimpia uhkia9.4.2025 09:08:10 EEST | Tiedote
Sydänpysähdyksen aiheuttama äkkikuolema vaatii yleensä kolme asiaa: jonkin kuolemalle altistavan sydänsairauden, sydämen alttiuden lisälyönneille sekä jonkin hetkellisen, muuttuvan riskitekijän. Tämä ilmenee Oulun yliopiston professorin ja Oulun yliopistollisen sairaalan ylilääkärin Juhani Junttilan sydänpysähdyksen aiheuttamaan äkkikuolemaan liittyvästä tutkimuksesta, jota hän on jo vuosia tehnyt Suomen Akatemian rahoituksella.
Suomen Akatemia valmistelee yliopistoille hakua ulkomaisten tutkijoiden kutsumiseksi Suomeen27.3.2025 15:20:44 EET | Tiedote
Suomen Akatemia suunnittelee uutta rahoitushakua, joka vahvistaisi yliopistojen mahdollisuuksia rekrytoida kansainvälisiä osaajia Suomeen.
RCF preparing call for universities to invite foreign researchers to Finland27.3.2025 15:20:44 EET | Press release
The Research Council of Finland (RCF) is planning a new funding call to help universities recruit international experts to Finland.
Sydänpysähdyksestä toipumista edistetään suomalaisvetoisella kansainvälisellä tutkimuksella25.3.2025 10:52:17 EET | Tiedote
Tutkijat 60 eri teho-osastolla ympäri maailmaa selvittävät keinoja nopeuttaa ja parantaa sydänpysähdyksen jälkeistä toipumista teho-osastolla. Koko tutkimusta johtaa Helsingin yliopiston ensihoitolääketieteen professori ja HUSin anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Markus Skrifvars yhdessä Lundin yliopiston professorin Niklas Nielsenin kanssa. Suomen Akatemia rahoittaa Skrifvarsin osuutta.
Laajennettu todellisuus avuksi ekologisemman ruoan tuottamiseen19.3.2025 09:35:16 EET | Tiedote
Laajennettu todellisuus mahdollistaa ihmisen aistimusten keinotekoisen muokkaamisen. Esimerkiksi kasvisruokaa on laajennetussa todellisuudessa onnistuttu tekemään entistä houkuttelevammaksi. ”Tämä voisi olla yksi keino mahdollistaa ekologisesti entistä monipuolisempi ruoantuotanto, ja samalla saada ihmiset syömään terveellisemmin”, arvioi Tampereen yliopiston tietojenkäsittelyopin professori Roope Raisamo, joka on vuosia tehnyt Suomen Akatemian rahoituksella tutkimusta laajennetusta todellisuudesta eri käyttötarkoituksissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme