Lapsiperheiden potilaskokemukset kehittävät sairaalan toimintaa
Kolmivuotisessa Lapsus-tutkimushankkeessa on selvitetty lapsipotilaiden ja heidän perheidensä kokemuksia sairaalakäynneistä, hoidosta ja palveluista sekä sairastamisen arjesta Helsingin, Oulun ja Turun yliopistosairaaloiden lastenklinikoilla. Tutkimuksessa on kehitetty menetelmiä potilaiden palautteen keräämiseen ja heidän kokemuksiensa hyödyntämiseen. Tiedot ovat auttaneet myös HUS:n Uuden lastensairaalan toiminnan ja tilojen suunnittelussa.
– Uudet menetelmät ja tutkimuksesta saadut kokemukset auttavat ymmärtämään, millaiset asiat ovat lapsille ja perheille tärkeitä sairaalassa. Tutkimus on ollut erinomainen tilaisuus saada lasten ja perheiden ääni kuuluviin sekä oppia, miten tietoa heidän kokemuksistaan voi kerätä ja hyödyntää lastensairaalan toiminnan kehittämisessä sekä uusia sairaaloita suunnitellessa, sanoo Uuden lastensairaalan toiminnallisen suunnittelun projektipäällikkö Pekka Lahdenne.
– Lasten, nuorten ja heidän perheidensä potilaskokemusta on tutkittu varsin vähän. Potilaskokemus on moniulotteinen käsite ja sitä voidaan mitata monesta eri näkökulmasta, muun muassa henkilökunnan ammattitaitoa ja ystävällisyyttä, diagnoosin ja päätösten sujuvuutta, saatujen ohjeiden laatua, luottamusta hoidon onnistumiseen ja koettua sairauden aiheuttamaa arjen kuormittavuutta, kertoo Lapsus-tutkimushankkeen projektipäällikkö Johanna Kaipio.
Lapsiperheen potilaskokemus on sarja kohtaamisia
Yhdessä hankkeen osatutkimuksessa on selvitetty eri tekijöiden yhteyksiä ja pyritty muodostamaan laajempi kuva potilaskokemuksen kokonaisuudesta, ”ekosysteemistä”. Potilaan ja perheen kokemus hoidosta perustuu harvoin vain yksittäiseen kohtaamiseen sairaalassa. Kokemus koostuu pikemmin kontakteista moniin eri terveydenhuollon toimijoihin, esimerkiksi sosiaalisen tuen ja toimeentulon toimijoihin ja ystävien ja perheiden tukiverkostoihin.
– Onnistunut potilaskokemus rakentuu sujuvasta ja yhtenäisestä tiedonkulusta eri toimijoiden välillä, Kaipio kertoo.
Lapset ja nuoret eivät peilaa elämäänsä sairauden kautta
Lasten ja nuorten potilaskokemuksia kerättiin myös valokuvien ja videopäiväkirjojen avulla. Lapset ja nuoret eivät koe elämäänsä sairauden kautta, vaan elävät hetkessä ja pitävät sairaalassakin tärkeänä normaalia arkea, kuten leikkejä ja hyviä yhteyksiä kavereihin.
Vanhemmat pohtivat sairauden vaikutuksia laajemmin ja pidemmälle tulevaisuuteen kuin lapset ja nuoret.
HUSin Lastenklinikan päiväsairaalan ja kuntoutusosaston potilaiden valokuvissa positiivisina asioina esiintyivät sairaalan henkilökunta ja omahoitaja, lelut, leikkiminen ja digitaaliset laitteet sekä helpot ja kivuttomat toimenpiteet. Kielteisimpiä kokemuksia lasten kuvissa olivat invasiiviset eli kajoavat toimenpiteet sekä yksityisyyden puute ja tylsät huoneet. Nuorten videopäiväkirjoissa positiivisiksi kokemuksiksi osoittautuivat hoidon jatkuvuus, lasten kohtaaminen kokonaisvaltaisesti ja hoitotoimenpiteiden ei-invasiivisuus.
Järjestelmällistä palautetta sähköisillä kyselyillä
Lapsus-hankkeessa kehitettiin potilaskokemuskysely palautteenkeruun välineeksi. Osastoille ja vastaanotoille suunniteltiin erilliset kyselyt lapsipotilaiden vanhemmille ja huoltajille. Osastokyselyssä on viisi ja vastaanottojen kyselyssä kahdeksan kokemusväittämää. Väittämät liittyvät hoidon järjestelyihin, esimerkiksi tiloihin ja saatuihin ohjeisiin, kotiutumiseen sairaalasta, henkilökunnan kiireettömyyteen, vanhemman suhtautumiseen sairauteen, kuten sen kuormittavuuteen, sekä saatuun tukeen ja arjen järjestelyihin.
– Uudessa lastensairaalassa potilailta kerätään palautetta digitaalisesti. Olemme luoneet potilaspalautteen keräämiselle monipuolisen toimintamallin, jossa palautteet mahdollistavat jatkuvan toiminnan kehittämisen ja parhaan mahdollisen potilaskokemuksen lapsille ja perheille, Lahdenne kertoo.
Lapsus-tutkimushanke on Tekesin (nyk. Business Finland) rahoittama ja liittyy kiinteästi Uuden lastensairaalan toiminnalliseen kehittämiseen. Hankkeessa ovat mukana Aalto-yliopisto ja Tampereen Teknillinen yliopisto sekä Helsingin, Turun ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden lastenklinikat. Hankkeessa oli kuusi osatutkimusta; Lapsipotilasperheen potilaskokemuksen ulottuvuudet ja potilaspolut, Potilaskokemuskyselyt vanhempien kokemusten mittaamiseksi, Videopäiväkirja nuorten potilaskokemusten tutkimusvälineenä, Valokuvamenetelmä lasten potilaskokemusten tutkimisessa, Ekosysteemi rakentamassa potilaskokemusta, Potilaspalautteen keruu ja hyödyntäminen lastensairaalassa.
Hankkeesta julkaistu yhteenvetoartikkeli ”Lapsus-tutkimushanke: Näkökulmia lapsiperheen potilaskokemukseen” on julkaistu FinJeHeW-lehdessä ja on saatavissa: https://journal.fi/finjehew/article/view/69180
Hankkeen www-sivut: https://lapsus.cs.aalto.fi/
Video: https://www.youtube.com/watch?v=HVTveObhuFA#action=share
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna Kaipio, tutkijatohtori
Aalto-yliopisto, Lapsus-tutkimushankkeen projektipäällikkö
p. 050 593 6822
johanna.kaipio@aalto.fi
Pekka Lahdenne, lastentautien dosentti
HUS, Uuden lastensairaalan toiminnallisen suunnittelun projektipäällikkö
p. 050 428 5521
pekka.lahdenne@hus.fi
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Jourvård för misshandlade utvecklad inom HUS – ny vårdkedja ger klarhet och stöd15.7.2025 12:48:26 EEST | Pressmeddelande
HUS har tagit i bruk en ny vårdmodell vid samjourerna i Pejas, Jorv och Mejlans som förbättrar vården av patienter som utsatts för våld. Målet med modellen är ett enhetligt tillvägagångssätt för att identifiera och undersöka våld samt hänvisa patienten till stödtjänster inom HUS. Den praktiska och tydliga verksamhetsmodellen säkerställer att alla som utsatts för våld får det stöd de behöver, oberoende av vilken jour de besöker.
Pahoinpideltyjen päivystyksellistä hoitoa kehitetty HUSissa – uusi hoitoketju tuo selkeyttä ja tukea15.7.2025 12:48:26 EEST | Tiedote
Peijaksen, Jorvin ja Meilahden yhteispäivystyksissä on otettu käyttöön uusi hoitomalli, joka parantaa väkivaltaa kokeneiden potilaiden hoitoa. Mallin tavoitteena on, että HUSissa on yhtenäinen toimintatapa väkivallan tunnistamiseen, tutkimiseen ja potilaiden ohjaamiseen tukipalveluihin. Käytännönläheinen ja selkeä toimintamalli varmistaa, että jokainen väkivaltaa kokenut saa tarvitsemansa tuen, riippumatta siitä, missä päivystyksessä hän asioi.
Emergency care of victims of violence developed at HUS – new care chain brings clarity and support15.7.2025 12:48:26 EEST | Press release
The Emergency Departments of Peijas, Jorvi and Meilahti have introduced a new care model that improves the treatment of patients who have experienced violence. The model is aimed at ensuring a uniform practice for recognizing violence, examining the patients and referring them to support services. A practical and clear operating model ensures that everyone who has experienced violence receives the support they need, regardless of which emergency department they visit.
Graviditetskomplikationer ojämnt fördelade i Finland – mer blodtrycksproblem i östra och norra Finland8.7.2025 10:15:28 EEST | Pressmeddelande
Graviditetskomplikationer förknippade med högt blodtryck, såsom preeklampsi och blodtryckssjukdom under graviditeten, är vanligare i östra och norra Finland jämfört med resten av landet. Förhöjt blodtryck under graviditeten kan vara kopplat till för låg fiberhalt i livsmedelsinköpen.
Raskauskomplikaatiot eivät jakaannu Suomessa tasaisesti – Itä- ja Pohjois-Suomessa on enemmän verenpaineongelmia8.7.2025 10:15:28 EEST | Tiedote
Korkeaan verenpaineeseen liittyvät raskauskomplikaatiot kuten pre-eklampsia ja raskaudenaikainen verenpainetauti ovat yleisempiä Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin muualla Suomessa. Raskaudenaikainen verenpaineen nousu saattaa olla yhteydessä vähäiseen kuidun määrään ruokaostoksissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme