Sinistä vai punaista? Asteroidin väri kertoo sen koostumuksesta
Asteroidit ovat Aurinkokunnan kehityksen alkuvaiheissa syntyneitä kivistä ja pölystä koostuvia pienkappaleita asteroidivyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin välissä. Vaikka asteroidit yleisesti ovat tummia ja harmaita möhkäleitä, tarkkaan katsomalla voi harmaan sävyistä löytää eroja niiden väreissä. Ja värierot antavat vihjeitä asteroidien koostumuksesta.
- Näitä pieniä eroja löydetään tutkimalla asteroidien heijastamaa spektriä, eli heijastuneen auringonvalon jakaumaa eri aallonpituuksilla, kertoo yliopistotukija Antti Penttilä Helsingin yliopistosta.
Spektri voi myös paljastaa sen, onko pienkappaleen rakenteessa silikaattipitoisen kiven lisäksi vaikka hiiltä, metalleja tai jäätä.
- Etenkin vesijää on kiinnostava ja arvokas resurssi avaruudessa, ja muutama yritys onkin jo perustettu tavoitteena louhia tulevaisuudessa vettä asteroideilta, hän sanoo.
Antti Penttilä kertoo asteroidien väreistä myös yleisötilaisuudessa Helsingin Observatoriossa lauantaina 30.6., jolloin vietetään kansainvälistä asteroidipäivää. Päivä on samalla myös Siperiassa sattuneen Tunguskan törmäyksen 110-vuotispäivää. Yleisö on tervetullut!
Observatorion ohjelma la 30.6.
Kello 12-18 Helsingin yliopiston asteroiditutkijat demonstroivat ultraäänilevitaattorin käyttöä asteroiditutkimuksessa. Osallistu tietokoneilla citizen scientist -kansalaisprojekteihin.
Asteroiditutkijat kertovat asteroideista ja vastaavat yleisön kysymyksiin:
14.45-15.00 Grigori Fedorets: Gaia-missio ja sen asteroidihavainnot
15.30-15.45 Antti Penttilä: Asteroidien värit - linkki koostumukseen
16.15-16.30 Maria Gritsevich (englanniksi): Meteoroid impacts and their consequences
Kello 14 alkaa suora asteroidipäivän kansainvälinen lähetys Euroopan eteläisen observatorion ESO:n päämajan yhteydessä toimivasta vierailukeskuksesta Saksasta.
Kello 12.30-17 Koko perheen kraatterityöpaja planetaarion aulassa. Miltä jauhokraatterin synty näyttää suurnopeuskameran kuvaamana?
Observatorion näyttelyihin ja tapahtumiin on vapaa pääsy! Observatorion osoite on Kopernikuksentie 1, Helsinki.
Kuva: Vedyn esiintyvyys asteroidien Vesta (vasemmalla) ja Ceres (oikealla) pinnalla. Vedyn suuri pitoisuus voi viitata siihen, että sitä on sitoutuneena savimineraaleihin tai vesijäähän. NASA / JPL / UCLA / MPS / DLR / IDA / PSI
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/kaivostoimintaa-asteroideihin
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/siperian-tulipallo-tutkittiin
Avaruusmaa Suomi -näyttely Observatoriossa: https://museot.fi/nayttelykalenteri/index.php?nayttely_id=17130
http://www.un.org/en/events/asteroidday/
Twitter: @asteroidday #AsteroidDay2018
Yhteystiedot:
Yliopistotutkija Antti Penttilä, 050 415 5479, antti.i.penttila@helsinki.fi
Observatorion yhteystiedot: https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-observatorio
Yhteyshenkilöt
Minna Meriläinen-Tenhuviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 415 0316minna.merilainen@helsinki.fiblogs.helsinki.fi/mmerilai/Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme