NDM-bakteerin tarttuminen koiran ja ihmisen välillä osoitettiin ensimmäistä kertaa
6.7.2018 08:03:04 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

– Bakteerien perimää kartoittamalla pystyimme luotettavasti toteamaan, että koirien ja ihmisten bakteerikannat olivat identtisiä eli ne olivat tarttuneet koirien ja ihmisen välillä, kertoo julkaisun vastaava kirjoittaja ELT Thomas Grönthal, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Bakteerit olivat tarttuneet koirien ja ihmisten välillä
Alun perin saman perheen kahden koiran korvanäytteistä löytyneet NDM-bakteerit käynnistivät tutkimuksen bakteerin leviämisestä ja mahdollisesta tartunnan lähteestä. Perheenjäsenistä ja koirista otettiin myös näytteitä. Bakteerien sukulaisuutta kartoitettiin selvittämällä niiden perimän emäsjärjestys. Tutkimus oli Helsingin yliopiston, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran yhteistyöhanke.
Perheen koirilta ja yhdeltä perheenjäseneltä löytyi erittäin vastustuskykyinen NDM-5 entsyymiä tuottava bakteerikanta. Lisäksi molemmilla koirilla ja kahdella perheenjäsenellä oli monille antibiooteille vastustuskykyinen ESBL-bakteeri. Koirilta ja ihmisiltä eristetyt NDM-ja ESBL-bakteerikannat olivat identtisiä. Ihmisillä tartunnat olivat oireettomia. NDM-bakteerin alkuperä jäi epäselväksi.
Antibioottien käyttö edistää resistenttien kantojen valikoitumista
– Tutkimuksessa ei voitu varmuudella osoittaa kumpaan suuntaan tartunta oli tapahtunut. Etenkin NDM-bakteeri on todennäköisesti siirtynyt ihmisestä koiraan, koska näitä bakteereita ei ole aiemmin eläimillä Suomessa todettu, arvioi tutkimusta johtanut dosentti Merja Rantala.
– Suomessa karbapeneemien käyttö on eläimille kielletty, mutta tutkitut koirat olivat saaneet runsaasti muita antibiootteja. Niiden avulla NDM-bakteeri oli saanut kilpailuedun ja pystynyt asettumaan taloksi koiriin”, Rantala kertoo.
Ovatko karbapenemaasia tuottavat bakteerit yleistymässä eläimillä?
Tutkimus on tiettävästi ensimmäinen, jossa osoitetaan NDM-bakteerin siirtyminen koirien ja ihmisten välillä. NDM-5-bakteeri on koirilla erittäin harvinainen; sitä on aiemmin löytynyt vain Algeriasta. Muita karbapeneemeille vastustuskykyisiä bakteereita on raportoitu harvakseltaan koirilla muun muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa, ja Saksassa. Niitä kuitenkin raportoidaan eläimillä yhä useammin. Tutkijaryhmän mielestä eläinten näytteitä tutkivien laboratorioiden tulee tarkkailla bakteerien herkkyyttä myös karbapeneemeille ja laajakirjoisille kefalosporiineille.
*Aikaisempi tiedote: Koiralta löydetty antibiooteille erittäin vastustuskykyinen NDM-bakteeri
Taustatietoa NDM-bakteerista:
- NDM, eli New Delhi -metallo-beetalaktamaasi on entsyymi, joka hajottaa laajakirjoisia kefalosporiini- ja karbapeneemiantibiootteja. Näitä antibiootteja käytetään muille antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoon.
- ESBL- bakteerit kykenevät hajottamaan laajakirjoisia kefalosporiiniantibiotteja.
- NDM- ja ESBL- entsyymejä on useita erilaisia. Tässä tutkimuksessa todettiin NDM-5 entsyymiä ja CTX-M-9 entsyymiä tuottavia E.coli -kantoja.
- Suomessa laki kieltää karbapeneemien käytön eläimille.
- Karbapenemaasia tuottavat bakteerit ovat paljon yleisempiä ihmisillä kuin eläimillä. Suomessa ihmisillä ne ovat vielä melko harvinaisia.
- Karbapenemaasia tuottavia bakteereita ei ole aiemmin todettu eläimiltä Suomessa. Sen sijaan ESBL-bakteeri on melko yleinen. Sitä on todettu mm. koirilla, kissoilla, hevosilla ja kanoilla.
- Eläimet ja ihmiset voivat olla NDM- ja ESBL-bakteerien oireettomia kantajia. Niiden aiheuttamien tulehdusten hoitoon voi olla vaikeaa löytää tehokkaita antibiootteja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Rantala, dosentti, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto
Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
puh. 050-415 5482, merja.rantala@helsinki.fi
Thomas Grönthal, ELT, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto
Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
puh. 050-415 0590, thomas.gronthal@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Viikin kampus, Helsingin yliopisto
puh. 02941 58461, email: eeva.karmitsa@helsinki.fi
Twitter: @EvaKarmitsa
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Vakavat infektiot voivat lisätä dementian riskiä26.3.2026 08:14:31 EET | Tiedote
Sairaalahoitoa vaativat infektiot, kuten virtsatietulehdus ja bakteeritaudit, voivat lisätä dementian riskiä itsenäisesti – riippumatta muista samanaikaisista sairauksista. Tutkijat tunnistivat suomalaisesta aineistosta 29 sairautta, jotka olivat yhteydessä kohonneeseen dementiariskiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme