Golfvirran hiipuminen muutti muinaisen Suomen ilmastoa: metsät muuttuivat äkillisesti tundraksi
Helsingin yliopiston juuri ilmestyneen tutkimuksen mukaan muinaisessa ilmastossa tapahtui äkillisiä häiriöitä. Keskellä lämmintä Eem-kautta, noin 120 tuhatta vuotta sitten, esiintyi hyvin nopeita, satoja vuosia kestäneitä kylmyysjaksoja, joiden aikana lämpötila laski useilla asteilla. Tutkimuksen kohdealueella Pohjois-Suomessa havumetsät katosivat, ja niiden tilalle tuli avoin tundra. Ennen viime jääkautta vallinnut Eem-kausi oli ilmastoltaan selvästi nykyistä lämpimämpi ja siksi tärkeä vertailukohta, kun arvioidaan ilmaston lämpenemisen seurauksia.
Tutkijoiden mukaan Eem-kauden ilmastoheilahdukset liittyvät Pohjois-Atlantin merivirroissa tuolloin tapahtuneisiin häiriöihin. Pohjois-Atlantin lämpimät merivirrat ylläpitävät Euroopan verraten lauhaa ilmastoa. Merivirtojen tulevaa kehitystä ei osata kuitenkaan varmuudella ennustaa, ja niiden häiriintymistä on pidetty mahdollisena.
Pohjois-Atlantin merivirrat vaikuttavat Pohjois-Euroopan ilmastoon
– Tulokset indikoivat vahvasti, että Pohjois-Atlantin kiertoliike on herkkä häiriöille, ja sen vaikutukset ovat suuret koko Pohjois-Euroopan ilmastolle, kertoo tutkimusta vetänyt Helsingin yliopiston tutkijatohtori, dosentti Sakari Salonen.
– Tuloksemme osoittavat, että merivirrat todella häiriintyivät viimeksi, kun ilmasto oli nykyistä lämpimämpi. Siksi tämä täydentää merkittävästi tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuuden ennustamista, hän sanoo.
Tutkimuksen teki Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen tutkimusryhmä. Tutkijat käyttivät työssään koneoppimiseen perustuvia, älykkäitä tietokonealgoritmeja.
– Uudet laskennalliset menetelmät lisäävät merkittävästi ymmärrystä hyvin nopeista muinaisista ilmastonvaihteluista, sanoo luonnonmaantieteen professori Miska Luoto Helsingin yliopistosta.
Kairausaineisto Soklista on ainutlaatuinen
Tulokset perustuvat Savukosken Soklista kairattuun geologiseen näytesarjaan. Soklista on löydetty useita kymmeniä metrejä paksut maakerrostumat, jotka sijaitsevat syvässä painanteessa, joka ei ole häiriintynyt viimeisen jääkauden aikana.
– Soklin aineisto on ainutlaatuinen maapallon pohjoisilla alueilla, mikä on tehnyt paikasta erittäin tärkeän muinaisten ilmastojen tutkimuksessa, kertoo Sokli-tutkimuksia pitkään koordinoinut Tukholman yliopiston tutkija Karin Helmens.
Tutkimus oli Suomen Akatemian rahoittama hanke ympäristön pitkäaikaismuutosten tutkimusohjelmassa. Työtä rahoitti lisäksi Ruotsin ydinjätteiden loppusijoituksesta vastaava yhtiö SKB. Tulokset on julkaistu arvovaltaisessa Nature Communications -lehdessä.
Salonen JS, Helmens KF, Brendryen J, Kuosmanen N, Väliranta M, Goring S, Korpela M, Kylander M, Philip A, Renssen H, Luoto M (2018) Abrupt high-latitude climate events and decoupled seasonal trends during the Eemian. Nature Communications 9:2851.
Lisätietoa:
Sakari Salonen
Geotieteiden ja maantieteen osasto
Helsingin yliopisto
Puh: 050-5305542
sakari.salonen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiina Palomäkiviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 416 0419tiina.l.palomaki@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme