Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina Joensuussa: Kuntatalouden heikkeneminen otettava vakavasti budjettiriihessä

23.8.2018 11:00:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Viime vuosi oli kuntataloudessa historiallisen vahva. Kesän aikana saadut tiedot viittaavat kuitenkin siihen, että kuntatalouden tila on selvästi heikkenemässä. Myös kuntien väliset erot ovat suuria. Ensi viikolla budjettiriiheen kokoontuvan hallituksen on syytä syventyä kuntatalouden näkymiin tavallistakin tarkemmin ja tehdä päätöksiä, joilla kuntatalouden vakautta ja ennakoitavuutta parannetaan, sanoi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina tänään Joensuussa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Kuntaliiton maakuntaseminaarissa.

KUNTALIITTO TIEDOTTAA
Puhereferaatti
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Kuntaliiton maakuntaseminaari Joensuussa
Julkaistavissa 23.8.2018 klo 11.00

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina Joensuussa:
Kuntatalouden heikkeneminen otettava vakavasti budjettiriihessä

Viime vuosi oli kuntataloudessa historiallisen vahva. Kesän aikana saadut tiedot viittaavat kuitenkin siihen, että kuntatalouden tila on selvästi heikkenemässä. Myös kuntien väliset erot ovat suuria.

- Ensi viikolla budjettiriiheen kokoontuvan hallituksen on syytä syventyä kuntatalouden näkymiin tavallistakin tarkemmin ja tehdä päätöksiä, joilla kuntatalouden vakautta ja ennakoitavuutta parannetaan, sanoi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina tänään Joensuussa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Kuntaliiton maakuntaseminaarissa.

Verotulokertymät ovat Verohallinnon viimeisimpien ennakkotietojen mukaan jäämässä merkittävästi aiemmin arvioitua alhaisemmiksi. Kuntaliiton arvion mukaan tämä tarkoittaa, että kunnallisveroa tilitetään tänä vuonna kunnille noin 600 miljoonaa euroa vähemmän kuin vielä kevään kuntatalousohjelmassa arvioitiin. Nopeasta talouskasvusta huolimatta verotulot eivät siis näyttäisi juurikaan kasvavan viime vuodesta ja kunnallisveron kertymä jopa alenee. Tämä on vaikeuttaa useiden kuntien taloussuunnittelua.

- Budjettiriihessä tehtävien veroratkaisujen aiheuttamat menetykset kuntien tulopohjaan on kompensoitava täysimääräisesti hallitusohjelman mukaisesti. Sama koskee mahdollisia kuntien maksutulojen alennuksia. Muussa tapauksessa paine kuntaverojen korotuksiin peruspalvelujen ja investointitarpeiden rahoittamiseksi kasvaa entisestään, Reina muistuttaa.

Myös valtionosuusrahoitus on alenemassa merkittävästi vuonna 2019. Reina muistutti erityisesti siitä, että kilpailukykysopimuksen säästöt on jo imuroitu kunnilta pois valtionosuuksia leikkaamalla.

- Jotta leikkaus ei kertaantuisi, on tämä huomioitava kuntien ja valtion välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa jo ensi vuonna.

1990-luvun alussa luotu kuntien laskennallinen valtionosuusjärjestelmä on ollut menestystarina kannustavuuden ja itsehallinnon turvaamisen näkökulmasta. Sen periaatteista kiinni pitäminen on olennaista myös kuntatalouden ennakoitavuuden kannalta.

- Olemme suhtautuneet hyvin pidättyvästi esityksiin, joiden mukaan lakisääteisten peruspalvelujen rahoittamiseen tarkoitettuja valtionosuuksia leikattaisiin ja kohdennettaisiin vieläpä ilman perusteellista valmistelua erillisiin kannustinjärjestelmiin, Reina sanoi.  

Työllisyyskokeiluja jatkettava

Kuntatalouden kannalta on ratkaisevan tärkeää myös se, kuinka hyvin työllisyyden kohentamisessa ja etenkin rakenteellisen työttömyyden taittamisessa onnistutaan.

- Kuntaperusteisia työllisyyskokeiluja on jatkettava. Ne ovat tuottaneet erinomaisia tuloksia ja yhdistäneet kuntien ja valtion TE-hallinnon voimavarat työttömien parhaaksi. Kokeilujen piirissä on merkittävä osa vaikeasti työllistettävistä ihmisistä. Uusien keinojen kartoittamisen rinnalla jo toimiviksi osoittautuneita kokeiluja pitäisi jatkaa ja mieluiten laajentaa, sanoi Timo Reina.

Kuntaliitto on tehnyt työllisyyskokeilujen jatkoa ja kehittämistä koskevia ehdotuksia myös budjettiriihen työllisyystoimia valmistelevalle kansliapäällikköryhmälle.

Lisätietoja: Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p 040 555 8458



Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mariam Rguibi, viestintäkoordinaattori, Kuntaliitto, p. 044 2645 683

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunernas skuldsättning hotar öka – förbättrad produktivitet en del av anpassningen30.3.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande

Publiceras måndagen den 30 mars kl. 02.00 Kommunernas ekonomiska läge ser för närvarande ganska ljust ut. Om 12 månader uppskattas läget dock bli sämre. Också kommunernas skuldsättning hotar att öka. De flesta kommuner anser att kommunens ekonomi behöver anpassas betydligt eller åtminstone måttligt. På längre sikt är kommunerna beredda att vidta anpassningsåtgärder genom att förbättra sin produktivitet. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets ekonomibarometer våren 2026.

Kuntien velkaantuminen uhkaa kiihtyä – tuottavuuden parantaminen osaksi kuntien omia sopeutustoimia30.3.2026 02:00:00 EEST | Tiedote

Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometri, julkaisuvapaa ma 30.3.2026 klo 02.00. Kuntien talouden tila näyttäytyy tällä hetkellä melko valoisana. Näkymät kuitenkin heikkenevät arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Myös kuntien velkaantuminen uhkaa nousta. Valtaosa kunnista tunnistaakin taloudessaan huomattavan tai kohtalaisen sopeutustarpeen. Pidemmällä aikavälillä kuntakenttä on valmis toteuttamaan sopeutustoimia tuottavuuttaan parantamalla. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometristä.

Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande

År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye