Lähes puolessa STT:n uutisaiheista hyödynnetään tiedotteita

Tarkastelun perusteella STT:n uutisaiheiden ja käytettyjen tiedotteiden suhde vaihteli viikkotasolla noin 36 prosentista 54 prosenttiin. Koko tarkkailuajan keskiarvo oli 45 prosenttia.

Analyysin tehneen STT Info -tiedotejakelupalvelun tuottajan Olli Vesalan mukaan luvut osoittavat, että tiedotteiden vaikutus uutisissa on tänä päivänä merkittävä.

”Prosentit eivät kerro siitä, mikä on ollut tiedotteen merkitys tai painoarvo kussakin aiheessa. Pikku-uutinen voi perustua kokonaan poliisin tiedotteeseen. Toisaalta taas isossa skuupissa, jonka eteen on tehty päiväkaupalla journalistista työtä, voi vilahtaa yksittäin kommentti, joka on poimittu tiedotteesta. Molemmissa on käytetty tiedotetta, mutta aivan eri tavalla”, Vesala huomauttaa.

STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen sanoo, että tiedotteet ovat uutistyössä yksi aivan keskeinen tiedonlähde. ”Olisi laiskaa uutistyötä tehdä uutisia pelkästään tiedotteiden perusteella. Aivan yhtä huonoa uutistyötä olisi jättää tiedotteet huomiotta, kun niissä kerrotaan yleisön kannalta tärkeitä ja kiinnostavia asioita”, hän toteaa. "Toimitus tietysti ratkaisee aina itse, miten se tiedotetta käyttää ja mitä muita tiedon lähteitä ehkä tarvitaan."

Analyysissä etsittiin havaintoja tiedotteiden käytöstä lähdemateriaalina kaikista kotimaan, kulttuurin, politiikan ja talouden osastojen uutisversioista aikavälillä 1.4.-27.5.2018. Eniten tiedotteita käytettiin talousjutuissa, kun taas kulttuuri- ja politiikkaosaston uutisissa tiedotteita hyödynnettiin harvemmin.

STT:n tehtävä on pitää yllä jatkuvaa uutisvirtaa asiakkaille, ja se näkyy myös lähteiden käytössä. Ahkerimmin uutistoimitus hyödynsi poliisin tiedotteita. Lisäksi muun muassa Liikenneviraston ja Tilastokeskuksen tiedotteista otettiin usein materiaalia lyhyisiin uutisjuttuihin.

Analyysissä tarkasteltiin uutisaiheita eikä kaikkia uutisjuttuja. STT:n tuotannon erikoisuus on siinä, että yhdestä aiheesta (eli yhdestä vuorokauden aikana kehittyvästä uutiskokonaisuudesta) voidaan kirjoittaa useita eri versioita, jotka voivat olla keskenään hyvin samankaltaisia tai täysin erilaisia. Näiden laskeminen ei olisi ollut analyysin kannalta mielekästä.

Aihetta on aiemmin Suomessa tutkinut ainakin Laura Juntunen vuonna 2011. Hänen tutkimuksensa mukaan valikoidun suomalaismedian jutuista 36 prosentissa on havaittavissa merkkejä PR-materiaalista. Näistä kolme neljäsosaa oli tiedotteita.

Lisää tietoa tiedoteanalyysista löytyy STT Viestintäpalvelujen blogista: https://blogi.viestintapalvelut.fi/analyysi-osoittaa-perinteinen-tiedote-on-elintarkea-uutistoimitukselle