Helsingin yliopisto ja Orion Oyj yhdistävät voimansa mitokondriotautien ja etenevän myoklonusepilepsian hoitotutkimuksessa
”New Modalities” -ekosysteemin tautibiologinen tutkimus keskittyy hermoston rappeumaoireina ilmeneviin suomalaisen tautiperimän harvinaissairauksiin. MIRAS ja etenevä myoklonusepilepsia ovat tällaisia Suomeen rikastuneita sairauksia, joiden geenivirheitä tietämättään kantaa joka seitsemäskymmenes - kahdeksaskymmenes suomalainen. Molemmat taudit puhkeavat vain, jos virheen perii kummaltakin vanhemmalta.
– Tutkimme näiden tautien omia ja yhteisiä molekyylitason piirteitä, ja tätä täsmätietoa käytämme jo aikaisessa vaiheessa yhdessä yritysten kanssa diagnostiikan parantamiseen ja uusien hoitojen kehittämiseen. Tieto voi olla tärkeää myös yleisille rappeumataudeille ja niiden hoidolle, toteavat akatemiaprofessori Anu Wartiovaara (Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja HiLIFE, HUSLAB) ja professori Anna-Elina Lehesjoki (Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja HiLIFE, Folkhälsanin tutkimuskeskus).
Wartiovaara ja Lehesjoki ovat kansainvälisesti ansioituneita asiantuntijoita energia-aineenvaihdunnan ja hermostonrappeumatautien alalla. Heidän tutkimusryhmiensä työ MIRAS:n ja etenevän myoklonusepilepsian tautimekanismeista ovat avanneet uutta merkittävää tietämystä hermoston ja lihasten perinnöllisistä rappeumataudeista. Wartiovaara ja Lehesjoki vastaavat New Modalities -ekosysteemin molekyylitason tutkimuksesta sekä yhteistyössä Orionin kanssa löydösten soveltamisesta potilaiden hyväksi. Business Finland tukee heidän tutkimustaan yli 2,1 miljoonan euron summalla.
Ekosysteemissä kehitetään myös digitaalisia sovelluksia potilaiden liikehäiriöiden mittaamiseen ja raportoimiseen kotioloissa sekä diagnostiikkaa (Itä-Suomen yliopisto, KYS, Petsofi Oy, Perkin-Elmer) ja tutkitaan muokattuihin vasta-aineisiin ja nukleotideihin perustuvia uusia lääketeknologioita (Turun yliopoisto, Syrinx Bioanalytics, AdmeScope, Forendo Pharma ja InME OY).
Orionin koordinoima, yliopistot ja elinkeinoelämän yhteen laajasti kokoava ekosysteemi on maassamme toistaiseksi ainoa laatuaan. Se tavoite on jo aikaisessa tutkimusvaiheessa tunnistaa lupaavat kohdemolekyylit ja uudet diagnostiikkamahdollisuudet. Business Finlandin tukemana ekosysteemi kouluttaa huippuasiantuntijoita uusien hoitomuotojen kehittämiseksi Suomessa, lisää yliopistojen ja yritysten yhteistyötä ja edistää molempien kansainvälistä kilpailukykyä.
Lisätietoja:
Akatemiaprofessori Anu Wartiovaara, Helsingin yliopisto
Puh. 040 5936386 (AW) tai 050 415 5262 (projektikoordinaattori Maija Komonen); anu.wartiovaara@helsinki.fi
Professori Anna-Elina Lehesjoki, Helsingin yliopisto, Folkhälsanin tutkimuskeskus
Puh: 050 505 8894; anna-elina.lehesjoki@helsinki.fi
Professori Antti Haapalinna, johtaja, Harvinaissairaudet terapia-alue
Biologiset lääkkeet, biomarkkerit ja uudet hoitomuodot yksikkö, Tutkimus ja Tuotekehitys, Orion Oyj
Puh. 050 966 7670 tai antti.haapalinna@orionpharma.com
****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme