Digitaalinen työnvälitys yhä vaatimatonta Suomessa, mutta käyttäjät tyytyväisiä virtuaalisiin työmarkkinoihin
30.10.2018 08:30:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Nykyajan digitaaliset työmarkkinat jaetaan tyypillisesti kahteen osaan: täysin virtuaalisiin online-markkinoihin (OLMs) ja mobiilimarkkinoihin (MLMs). Työntekijän fyysistä läsnäoloa vaaditaan vain jälkimmäisessä, kun taas virtuaalimarkkinoilla työntekijä voi tehdä työnsä vaikkapa toisessa maassa – tai maanosassa - kuin toimeksiantaja. Maailman suurinta virtuaalista työnvälitysalustaa edustaa yhtiönä Upwork, jonka käyttäjien kokemuksia on nyt kartoitettu Etlan, Turun yliopiston ja Työterveyslaitoksen tänään julkistamassa selvityksessä.
Kysely suunnattiin kaikille niille Upwork-työnvälitysalustalle rekisteröityneille, Suomen sijaintipaikakseen ilmoittaneille, jotka olivat myös ansainneet sen kautta rahaa. Yli kahdesta sadasta kriteerit täyttäneestä henkilöstä kyselyyn vastasi liki 60 prosenttia. Vastaajat olivat yleisesti varsin tyytyväisiä sekä alustaan että työjärjestelyihinsä. Erittäin moni piti yleisesti ottaen yrittäjyyttä palkkatyötä parempana tapana työllistyä; alustatyöhön siis valikoituu poikkeuksellisen yrittäjähenkinen osa työllisistä. Digitaalisen työnvälitysalustan käytön motiiveina korostuivat itsenäisyys, joustavuus ja lisäansiot.
Valtaosa Suomessa toimivista upworkereista on kielenkääntäjiä (39%) sekä graafisia suunnittelijoita (25%) ja ohjelmistokehittäjiä (14%). Tyypillisesti digitaalista työnvälitystä käyttivät alle 30-vuotiaat korkeakouluopiskelijat tai vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneet freelancerit. Noin joka kolmas heistä on maahanmuuttaja tai jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia puhuva.
Upwork-työnvälitysalusta ei ollut juuri kenellekään kyselyyn vastanneista merkittävä tulonlähde, keskimääräinen digialustoilta saatu vuositulo jäi viime vuonna alle 6000 euroon. Liki joka toinen (45%) vastanneista ilmoittikin digitaalisen työnvälitysalustan kautta saamansa tulon muodostavan vain alle 10 prosenttia henkilön kokonaistuloista. Tämä selittyy osa-aikatyöllä: kyselyyn vastanneet freelancerit työskentelivät keskimäärin parikymmentä tuntia viikossa.
- Digitaaliset työmarkkinat ovat vielä pieni, mutta koko ajan kasvava osa Suomenkin työmarkkinoita. Täysin virtuaaliset työmarkkinat, mitä Upwork firmana edustaa, ovat kiintoisa tutkimuskohde, koska niiden kautta toteutuu samalla ns. virtuaalinen muuttoliike. Toisin sanoen, työntekijä voi antaa työpanoksensa missä vain ja milloin vain. Suomen kannalta kiinnostavaa on myös, heijastuvatko globaali palkkakilpailu ja lyhyet toimeksiannot jatkossa tavalliseen työelämään ja toimistotyöhön yleisemminkin, pohtii Etlan tutkimusjohtaja ja Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen.
Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan SWiPE (Smart Work in Platform Economy) hankkeen jatkotutkimuksissa.
Upworkers in Finland -raportti on osa Turun yliopiston, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Työterveyslaitoksen SWiPE-hanketta (303667, http://www.smartworkresearch.fi/), jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimivia strategisen tutkimuksen neuvosto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri RouvinenTutkimusjohtaja, ETLA Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:050-367 3474petri.rouvinen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi on siirtymässä väestön vähenemisen uralle – ratkaiseva syy on historiallisen matala hedelmällisyys15.4.2026 09:02:54 EEST | Tiedote
Suomi on siirtymässä syntyvyyden laskun myötä väestön vähenemisen uralle, käy ilmi Etlan julkaisemasta tuoreesta väestökatsauksesta. Vuonna 2024 kokonaishedelmällisyys Suomessa oli 1,25 eli kyse on mittaushistorian matalimmasta arvosta, kun väestön uusiutumiseen riittävä taso on 2,07. Viimeinen vuosi, jolloin uusiutumistaso Suomessa ylittyi, oli vuonna 1968. Samalla kun väestö vähenee, eliniät pitenevät. Eliniän pidentymisen pitkä ja tasainen trendi kasvattaa ns. ”vanhimpien vanhojen” määrää nopeammin kuin ennusteissa on osattu huomioida. Vuonna 2024 elinajanodote oli miehillä 79,6 ja naisilla 84,8 vuotta. Muuttoliike ratkaisee Suomen väestömäärän suunnan, mutta se on luonteeltaan heilahtelevaa.
Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).
Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme