Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton kysely: Suurin osa Suomen kunnista tarjoaa kuntalaisille palveluseteleitä

Jaa
Kaksi kolmesta Manner-Suomen kunnasta käyttää palveluseteleitä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä, käy ilmi Kuntaliiton syksyllä tekemästä kyselystä. Palveluseteleiden käyttö on kasvanut voimakkaasti erityisesti terveyspalveluissa, kaikkein eniten niitä käytetään kuitenkin edelleen sosiaalipalveluissa.

Palvelusetelien käyttö terveyspalveluissa on kasvanut huomattavasti. Selvityksen tulosten mukaan terveyspalveluiden seteleiden osuus oli noussut 40 prosenttiin vuoden 2015 tasosta, jolloin terveyspalveluiden palvelusetelit olivat käytössä 26 prosentilla vastaajista. Sosiaalipalveluiden palveluseteleiden osuus puolestaan oli vastaavasti laskenut 74 prosentista 60 prosenttiin.  

Kysely toteutettiin edellisen kerran vuonna 2015. Sosiaali- ja terveyspalveluissa käytettävien palvelusetelien lisäksi Kuntaliitossa on erikseen selvitetty palvelusetelin käyttöä varhaiskasvatuksessa.

Palvelusetelien käyttö erikoissairaanhoidossa nelinkertaistunut

Erikoissairaanhoidossa palvelusetelien määrä on nelinkertaistunut kolmen vuoden takaiseen verrattuna. Erityisesti Tampereen ympäristökunnissa Ylöjärvellä, Nokialla, Kangasalalla, Pirkkalassa ja Lempäälässä on käytössä ja keskenään yhteneväinen erikoissairaanhoidon palvelusetelijärjestelmä.

- Palveluseteli on löytänyt paikkansa erikoislääkärin vastaanottotoiminnassa, missä setelien määrä on lähes viisinkertaistunut kolmessa vuodessa. Leikkausten ja toimenpiteiden sekä tutkimusten osalta setelien määrät ovat kolminkertaistuneet. Terveyspalveluissa palveluseteliä käytetään yleisimmin kotisairaanhoidossa, terapiapalveluissa, hammaslääkärin vastaanotoilla ja apuvälineissä toteaa erityisasiantuntija Anu Nemlander Kuntaliitosta.

Palvelusetelien käyttö sosiaalipalveluissa kasvanut kolmanneksella

Valinnanvapauslain tavoitteita saavutettavissa palveluseteleiden avulla

Tämän vuoden kyselyssä selvitettiin ensimmäistä kertaa myös suhtautumista palveluseteleiden käyttöön valinnanvapauden lisäämisen välineenä. Palvelusetelilakia pidettiin avovastauksissa hyvin toimivana ja palveluseteli nähtiin alkuvaiheessa riittävänä keinona lisätä valinnanvapautta. Vastaajista 90 prosenttia oli sitä mieltä, että valinnanvapauslaille asetettuja tavoitteita voidaan toteuttaa palvelusetelin avulla.

- Palveluseteliä on opittu käyttämän kunnissa ja kuntayhtymissä ja sen käyttöä on laajennettu uusiin palveluihin. Nyt, kun sote-uudistuksen toteutus on viivästynyt, on erityisen tärkeää, että palvelusetelin kehittämistä ei pysäytetä. Markkinatuntemuksen parantaminen, palvelujen tuotteistus ja setelin arvon määritys vaativat osaamista, joka on siirrettävissä myöhemmin käynnistyviin asiakassetelin kokeiluihin ja uusiin palvelurakenteisiin, sanoo johtaja Tarja Myllärinen.

 

Lisätietoja:

Tarja Myllärinen, johtaja, sosiaali- ja terveysasiat p. 050 596 9866

Anu Nemlander, erityisasiantuntija, p. 050 563 6180 

Yhteyshenkilöt

Mariam Rguibi
Viestintäkoordinaattori
Suomen Kuntaliitto ry
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
+358 9 771 2296, +358 44 2645 683
Mariam.Rguibi@kuntaliitto.fi
www.kuntaliitto.fi

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye