Mielenterveysseuran Mielenterveys kuuluu kaikille -hanke on kouluttanut kahdessa vuodessa lähes 18 000 kansalaista ja ammattilaista

Kolme koulutusta lähestyy mielenterveystaitoja ja -valmiuksia eri näkökulmista.

Mielenterveyden ensiapu 1 käsittelee mielen hyvinvointia ja mielenterveystaitoja. Mielenterveysseuran kehittämä koulutus sopii kaikille, jotka haluavat vahvistaa omaa tai läheistensä mielenterveyttä.

Australialaiseen malliin perustuva Mielenterveyden ensiapu 2 lisää tietoa mielenterveyden häiriöistä, oireista sekä miten ottaa häiriöt puheeksi ja auttaa tarvittaessa.

Nuoren mielen ensiapu käsittelee nuorten mielenterveyden häiriöitä ja ongelmia ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen ja auttamisen näkökulmasta.

– Koulutusten avainviesti on, että mielenterveys on hyvinvoinnin tila, ja erottamaton osa terveyttä ja toimintakykyä, jota voi vahvistaa ja treenata kuten fyysistäkin kuntoa. Kaikissa koulutuksissa on myös esillä itsemurhien ehkäisyn näkökulma, sanoo hankkeen projektipäällikkö Tiina Lumijärvi.

Koulutuksia on järjestetty Suomen jokaisessa maakunnassa, pohjoisimpana paikkana Utsjoki. Levittämistä ja juurruttamista on auttanut se, että koulutuksia on kehitetty pitkäjänteisesti ennen kärkihanketta. Lähes 50 hankekumppania ovat olleet sitoutuneita ja uskoneet koulutusten vaikuttavuuteen. Eri organisaatioiden henkilöstö on saanut järjestää koulutuksia osana perustyötään.

– Ammattilaiset ovat saaneet konkreettisen työvälineen sekä tietoa häiriöiden tunnistamiseen ja taitoa asiakaan kohtaamiseen. Ilmaisuus on madaltanut kynnystä osallistua koulutuksiin: olemme tavoittaneet myös haavoittuvassa asemassa olevia, kuten syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, maahanmuuttajia ja vankeusrangaistusta suorittavia.

– Moni päättäjä ja vastuuhenkilö kunnissa ja maakunnissa on hankkeen myötä oivaltanut, että mielenterveys koskettaa koko yhteiskuntaa, ja sen olosuhteet ja rakenteet vahvistavat tai heikentävät mielenterveyteen.

– Tästä on hyvä jatkaa Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia ja mielenterveystaitojen juurruttamista. Tavoitteena on saada koulutukset osaksi kuntien hyvinvointistrategioita, oppilaitosten koulutussuunnitelmia sekä järjestöjen vapaaehtoistyön suunnitelmia ja täydennyskoulutusta, kertoo Lumijärvi.