Syväaivostimulaation ja hermokasvutekijähoidon yhdistelmä voi avata uuden mahdollisuuden Parkinsonin taudin hoitoon
Parkinsonin tauti on Alzheimerin taudin jälkeen toiseksi yleisin rappeuttava aivosairaus, ja siitä kärsii noin yksi prosentti yli 65-vuotiaista. Parkinsonin tautiin liittyvät keskeiset liikehäiriöt johtuvat aivojen dopamiini-välitysjärjestelmään kuuluvan nigrostriataalisen radan toiminnan heikkenemisestä. Näitä liikehäiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti levodopa-lääkityksellä. Levodopan käyttäminen johtaa kuitenkin suurella osalla potilaista aikaa myöten hallitsemattomiin pakkoliikkeisiin tai tilanvaihteluihin.
Osalla potilaista oireita voidaan hoitaa tehokkaasti myös subtalaamisen tumakkeen syväaivostimulaatiolla (STN DBS). Tämän stimulaatiohoidon tarkkaa vaikutusmekanismia ja parasta mahdollista stimulaatiokohtaa ei vielä täysin tunneta, vaikka asiaa on tutkittu jo pitkään.
Tällä hetkellä käytössä olevat hoidot helpottavat oireita, mutta eivät vaikuta Parkinsonin taudin etenemiseen, vaikkakin hermokasvutekijöillä – kuten CDNF – on saatu eläinmalleissa lupaavia tuloksia.
LL Antti Huotarisen väitöstutkimuksen tavoite oli kuvata entistä tarkemmin syväaivostimulaatiohoidon tuottamaa vastetta. Lisäksi Huotarinen tutki, olisiko syväaivostimulaatiohoidolla ja CDNF-kasvutekijällä mahdollisesti suotuisia yhteisvaikutuksia.
Kliinisessä tutkimuksessa määritettiin asetettujen elektrodien tarkan sijainnin sekä stimulaatiohoidon vaikutus potilaiden käyttämän dopamiinilääkitysten määrään sekä sairauden oireisiin.
– Sairauden oireet ja dopamiinilääkityksen tarve vähenivät näillä toimenpiteillä merkittävästi, Huotarinen sanoo.
Syväaivostimulaation ja CDNF-kasvutekijän yhteiskäytöstä saatiin koe-eläinmallissa myönteisiä tuloksia myös tilanteessa, jossa kumpikaan hoito yksinään ei tehonnut. Yhteisvaikutus osoitettiin kahdella käyttäytymiskokeella, mutta selvää biokemiallista näyttöä siitä ei saatu.
– Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäisen kerran kokeellisesti hermokasvutekijän ja syväaivostimulaation suotuisa yhteisvaikutus Parkinsonin taudin kaltaisiin oireisiin. Jos suotuisasta yhteisvaikutuksesta saadaan jatkotutkimuksissa lisänäyttöä, on ehkä mahdollista kehittää uusi ja tehokkaampi yhdistelmähoito Parkinsonin tautiin, Huotarinen toteaa.
LL Antti Huotarinen väittelee 23.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Deep Brain Stimulation of the Subthalamic Nucleus, Effect on Parkinsonian Motor Symptoms and Experimental Effects with CDNF". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Töölön sairaala, luentosali 1, Topeliuksenkatu 5. Vastaväittäjänä on professori Andres Lozano, Toronto University, ja kustoksena on professori Mika Niemelä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/255637
Väittelijän yhteystiedot:
*****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itiöt salamatkustajina – tutkimus valottaa lintujen roolia sienten levittäjinä16.5.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa pohditaan lintujen ja sienten välisten vuorovaikutusten merkitystä ekosysteemeille. DNA-menetelmät paljastavat, että eri lintulajit kantavat mukanaan erilaista sienilajistoa ja levittävät niitä uusille kasvupaikoille. Yhteensä linnuista löydettiin yli 600 sienilajia.
Psykiatrian identiteettikriisit muovaavat mielenterveyden käsitystä ja hoitoa15.5.2025 09:48:06 EEST | Tiedote
Psykiatria ja mielenterveyden ongelmat koskettavat jollakin tavalla lähes kaikkia ihmisiä. Tuore tutkimus analysoi psykiatriassa toistuvia kriisejä ja niitä yhdistäviä tekijöitä. Tutkija povaa seuraavaa kriisiä diagnoosijärjestelmästä, joka ohjaa hoitoa ja tapaa ymmärtää mielenterveyden ongelmia.
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme