Finanssiala ry

Käteisen käyttö hiipuu – maksaminen on jo digitalisoitunut

Jaa
Käteisen käyttö on vähentynyt lähes koko 2000-luvun. Käteistä tavallisimpana maksutapana päivittäisostoksiin käytti vuonne 2017 enää 18 prosenttia kuluttajista. Käteisettömän maksamisen kasvua selittää uusien maksutapojen ja palveluiden tulo markkinoille, aikaisempaa laajemmat korttimaksujen vastaanottomahdollisuudet sekä asioinnin siirtyminen verkkoon. Maksamisen palveluita ja tuotteita kehitetään jatkuvasti muuttuvan maailman tarpeisiin. Verkko- ja mobiilipankki on aina auki.

Suomen Pankki on ilmaissut huolensa, että käteispalvelujen supistuminen on tapahtunut liian nopeasti ja että osa kansalaisista jää ilman tarvitsemiaan palveluita. Korteilla voi tänä päivänä maksaa lähes kaikkialla. Torimyyjilläkin on entistä useammalla käytössään korttipääte.

Julkisissa palveluissa esimerkiksi liikuntapaikat ja kirjastot hyväksyvät kortit maksuvälineenä. Korttien rinnalla älypuhelinsovellukset tekevät asioinnista entistä sujuvampaa. ”Esimerkiksi pysäköintiin, polttoaineiden tankkaukseen, matkustamisen ja vapaa-ajan palveluihin kuten pääsylippuihin on älypuhelimen avulla tarjolla aikaisempaa sujuvampi palvelu- ja maksukokonaisuus. Päivittäisasiointi, kauppaostokset ja lääkkeiden tilaus onnistuu kotiin asti ja maksu tapahtuu joko kortilla tai tilisiirtona verkossa”, luettelee Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp.

Vaikka maksaminen digitalisoituu nopeasti, käteiselle voi jatkossakin olla tarvetta. Joissain tilanteissa käteisen käyttö voi olla kuluttajan suosima tapa esimerkiksi silloin, kun halutaan pysyä anonyymina.

Joskus se voi olla ainoa mahdollinen maksutapa, mutta entistä harvemmin.

”Digitaalisten maksuvälineiden käyttäjiksi ei kaikista ole, eivätkä digitaaliset maksutavat sovi kaikkiin tilanteisiin. Käteiselle on kysyntää myös silloin, kun tekniikka pettää, tai poikkeusoloissa, kriisin kohdatessa. Tosin silloinkin edellytyksenä on, että esimerkiksi kauppa pystyy vastaanottamaan käteistä”, Klepp toteaa.

Käteistä saa nykyään muualtakin kuin automaatista. Esimerkiksi monet kaupat tarjoavat asiakkailleen mahdollisuutta nostaa pankkien korteilla rahaa. Käteistä voi myös tilata eräistä pankeista kotiin. Käteistalletuksia taas voi tehdä pankkikonttorien ohella myös automaateissa.

Puhelinkin on maksuväline

Vuosi 2007 oli käänteentekevä. Tuolloin Suomessa maksettiin euromääräisesti korteilla ensi kertaa enemmän kuin käteisellä. 2010-luvulla vähittäismaksamisen tuotevalikoima on laajentunut entisestään. Alalla on nähty useita uusia toimijoita ja korttimaksamisen rinnalla älypuhelimia.

Yhä pidemmälle digitalisoituva yhteiskunta tarvitsee entistä enemmän digitaalisia maksamisen palveluita. Tähän kysyntään ala on vastannut. Samalla se on kehitellyt mm. kaupan kanssa uusia tapoja huolehtia niiden asiakkaiden tarpeista, jotka eivät pysty käyttämään täysipainoisesti digitaalisia palveluita. Käteinen pysyy siis edelleen yhtenä maksutapana. Sen käyttö kuitenkin vääjäämättä supistuu. Paluu menneisyyteen ei ole mielekästä, saati mahdollista

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirsi Klepp, Johtava asiantuntija, +358 20 793 4264
Johannes Palmgren, monimediatoimittaja, +358 20 793 4229

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Ahosniemi: Finanssialan kasvustrategian hyvät eväät jäävät torsoksi, ellei sääntelyä yksinkertaisteta ja järkevöitetä15.5.2025 12:14:37 EEST | Tiedote

Finanssialan kasvustrategiaa selvittänyt työryhmä on julkistanut politiikkasuosituksensa kasvun vauhdittamiseksi. Ahosniemi pitää työryhmän suosituksia monelta osin hyvinä, mutta peräänkuuluttaa rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviota, joka oli alun perin määrä tehdä kasvustrategian yhteydessä. Työryhmä suosittelee muun muassa listautumiskynnyksen madaltamista, kansankapitalismin ja talousosaamisen vahvistamista sekä sääntelyn muuttamista, jotta Suomesta voidaan luoda merkittävä rahastojen kotipaikka. Suositukset perustuvat selvitykseen siitä, miten finanssiala voisi edistää nykyistä vahvemmin kestävää talouskasvua ja samalla luoda lisää työtä ja verotuloja Suomeen.

Yrityslähestymiskiellon toteutus etenee – tiedossa aiempaa parempaa suojaa häiriköintiä ja uhkailua vastaan työpaikoilla7.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote

Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä varmistaa pitkään tavoitellun yrityslähestymiskiellon toteuttamisen. Uuden lain myötä työnantajat voivat paremmin suojella työntekijöitään ja asiakkaitaan häiriötilanteissa. Kielto mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan. Yrityslähestymiskiellon taakse ovat asettuneet niin elinkeinoelämän kuin palkansaajienkin etujärjestöt. Finanssiala ry (FA) on ajanut uudistusta vuodesta 2012 lähtien, sillä alalla esiintyy arviolta tuhansia häiriköintitapauksia vuodessa.

Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 202429.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.

Asunto- ja mökkikaupan jumi viimein aukeamassa? – FA:n Ahosniemi toiveikas hallituksen puoliväliriihen päätöksistä26.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi suhtautuu myönteisesti hallituksen puoliväliriihen päätökseen keventää asuntorahoituksen sääntelyä. Päätöksellä on mahdollista parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta. "Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on yksi tarpeellisista muutoksista. Asuntorahoituksen sääntelyn tarkastelu on nyt erittäin ajankohtaista asuntomarkkinoiden alakulon takia. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on ollut pitkään matalalla tasolla. Hallituksen toimilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asunto- ja mökkikaupoille”, Ahosniemi toteaa. Kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista, on ollut hyvin alhaisella tasolla. Puolet FA:n vuodenvaihteessa teettämän kansalaiskyselyn vastaajista kertoi luopuneensa hankintasuunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa. Vastaajista 23 pr

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye