HSY

Talvirengaskausi näkyy pääkaupunkiseudun ilmanlaadussa

Jaa
HSY:n mittausten mukaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatua heikentää erityisesti liikenteen pakokaasut, katupöly sekä pientaloalueilla myös puunpoltto. Nastarenkaiden käyttöönotto on näkynyt ilmanlaadun mittauksissa tänä syksynä marraskuun puolivälistä lähtien.
Kuva: HSY/Suvi-Tuuli Kankaanpää
Kuva: HSY/Suvi-Tuuli Kankaanpää

 Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausten mukaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli syys–marraskuussa tavanomaiseen tapaan suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Nastarenkaiden käyttöönotto on kuitenkin heikentänyt ajoittain ilmanlaatua marraskuun puolivälistä lähtien.

Nastarenkaat jauhavat asfalttia ja nostavat haitallista pölyä ilmaan

- Mittaamme ilmasta muun muassa hengitettäviä hiukkasia, jotka ovat suurimmaksi osaksi katupölyä. Vaikka pahin pölykausi on keväisin, katupöly heikensi ilmanlaatua jo nyt syksyllä, erityisesti marraskuun puolivälissä nastarenkaiden aiheuttaman pölyn vuoksi, kertoo ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen HSY:stä.

Nastarenkaat kuluttavat voimakkaasti asfaltin pintaa, ja pölyä muodostuu, kun renkaat jauhavat asfalttia ja hiekoitushiekkaa. Kun tienpinnat kuivuvat, hiukkaset nousevat ilmaan.

- Nastarenkaiden käyttö näkyy selkeästi ilmanlaadussa etenkin vilkasliikenteisillä kaupunkialueilla, joissa saasteiden laimeneminen on heikkoa. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso ylittyi marraskuussa kaksi kertaa Mechelininkadulla ja Mäkelänkadulla, Myllynen sanoo.

Katupöly on vakava terveydellinen haitta astmaatikoille, keuhkoahtautumatautia sairastaville, sydänpotilaille sekä lapsille ja iäkkäille. Katupöly voi kuitenkin aiheuttaa ärsytysoireita myös perusterveille.

Puunpoltosta syntyy paljon pienhiukkasia pientaloalueella

Hengitettävien hiukkasten lisäksi HSY mittaa ilmasta muun muassa pienhiukkasia. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan syvälle hengitysteihin.

- Kotitalouksien puunpolton on todettu olevan pakokaasujen ohella merkittävä pienhiukkasten päästölähde pääkaupunkiseudulla. Puunpolton vaikutus näkyy ilmanlaadussa erityisesti lämmityskaudella, kun ilmat viilenevät, Myllynen sanoo.

Syksy oli lämmin, joten puunpolton vaikutus ilmanlaatuun ei vielä oleellisesti näkynyt silloin. Ilmojen kylmetessä puunkäyttö kuitenkin lisääntyy. Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon päästöjä syntyy omalla asuinalueella.

- Tärkeää on välttää märän puun polttoa. Myös roskien, kuten muovipakkausten, poltosta syntyy paljon pienhiukkaspäästöjä. Muovipakkaukset ja pahvit kuuluvatkin kierrätykseen, eivät omaan tulisijaan. Jätteen poltto tulisijassa on kaiken lisäksi kielletty, Myllynen muistuttaa.

Pienhiukkasia voi olla pääkaupunkiseudun ilmassa myös niin kutsutun kaukokulkeuman vuoksi. Syksyn aikana seudulle kulkeutui pienhiukkasia lämpimien ilmavirtausten mukana kaksi kertaa Suomen rajojen ulkopuolelta. Tämän vuoksi pienhiukkasten pitoisuudet ylittivät WHO:n vuorokausiohjearvon useilla mittausasemilla yhden päivän aikana lokakuun puolivälissä. Lisäksi marraskuun alussa vuorokausiohjearvo ylittyi kerran Mechelininkadulla Helsingissä.

HSY mittaa ilmanlaatua eri puolilla pääkaupunkiseutua 11 mittausasemalla. Osa asemista on pysyviä ja osan paikka vaihtuu vuosittain.

Polta puuta oikein ja vähäpäästöisesti

  • Polta kuivaa puuta. 
  • Älä polta muovia tai muita roskia.
    Roskien poltto aiheuttaa paljon terveydelle haitallisia päästöjä ja niiden poltto on pääkaupunkiseudulla kielletty. Vie jätteet kierrätykseen.
  • Varastoi puut ilmavassa ja sateelta suojatussa paikassa. Tuo ne sisään 1–2 päivää ennen polttamista. 
  • Poista tuhkat tulipesästä ja arinan alta. Varmista, että hormi vetää kunnolla. 
  • Lado puut väljästi vaakatasoon. 
    Täytä pesä korkeintaan puolilleen. Käytä ensimmäiseen pesälliseen pieniä ja toiseen isompia puita. Varmista, että ilma pääsee kiertämään puiden ympärillä. 
  • Sijoita sytykkeet päällimmäisiksi. 
    Pääsääntöisesti paras tapa sytyttämiseen on päältä sytyttäminen. Sytykkeeksi sopivat parhaiten tuohi ja puutikut.  
  • Tarkkaile piipusta tulevan savun väriä. 
    Piipusta tulevan savun väri kertoo palamisen onnistumisen: kitupoltosta tai märistä puista syntyy mustaa savua. Mitä vaaleampi väri, sitä puhtaammin puu palaa. 
  • Sulje pelti vasta, kun hiillos on sammunut. 
    Pidä peltiä täysin auki, kunnes hiillosvaihe on lopuillaan. Sen jälkeen pienennä peltiä ja sulje ilmantulo. Häkävaaran takia sulje pelti vasta, kun hiillos on sammunut. 
  • Ole huomaavainen naapureitasi kohtaan. 
    Tarkkaile, kulkeutuuko savu naapurin puolelle. Huomioi tuulen suunta ja vallitseva säätila. Vältä tulisijan käyttöä silloin, kun savu jää leijumaan maan lähelle. 
  • Varmista nuohoojalta, että polttotapasi on oikea.
  • Katso lisää vinkkejä: urbaanipuuvaja.fi

Lisätietoja:

Kuvat

Kuva: HSY/Suvi-Tuuli Kankaanpää
Kuva: HSY/Suvi-Tuuli Kankaanpää
Lataa
Varastoi polttopuut ilmavassa ja sateelta suojatussa paikassa. Kuva: HSY/Tero Pajukallio
Varastoi polttopuut ilmavassa ja sateelta suojatussa paikassa. Kuva: HSY/Tero Pajukallio
Lataa
Polto vain kuivaa puuta, älä roskia. Kuva: HSY/Jenni-Justiina Niemi
Polto vain kuivaa puuta, älä roskia. Kuva: HSY/Jenni-Justiina Niemi
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tuotamme HSY:ssä kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. Teemme kanssasi maailman kestävimmän kaupunkiseudun.                         

Tehdään yhdessä maailman kestävin kaupunkiseutu!

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HSY

HSY:n uusi hallitus on valittu27.6.2025 10:56:50 EEST | Tiedote

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän yhtymäkokous päätti 27.6.2025 kokouksessaan asettaa hallituksen ja tarkastuslautakunnan nelivuotiskaudeksi 2025 - 2029. Toimielinten kokoonpano määräytyy HSY:n perussopimuksen mukaisesti jäsenkuntien asukaslukujen ja kunnallisvaalien tuloksen perusteella. Kokoonpanossa on otettu huomioon myös sukupuolten välinen tasa-arvo. Hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valmistelee ja panee täytäntöön yhtymäkokouksen päätökset ja valvoo kuntayhtymän etua. Hallitus edustaa kuntayhtymää työnantajana ja vastaa kuntayhtymän henkilöstöpolitiikasta, huolehtii kuntayhtymän toimintojen yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksen toteuttamisesta sekä vastaa kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Hallitus koostuu 14 varsinaisesta jäsenestä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenistä seitsemän on Helsingistä, kolme Espoosta, kolme Vantaalta ja yksi Kauniaisista. Hallituksen puheenjohtaja

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye