Kaupunginhallituksen päätöksiä 14.1.2019

Kaupunginhallitus kuuli lisälausunnon antaneita yritysoikeuden professori Janne Ruohosta ja yritysjuridiikan professori Veikko Vahteraa. Lausunnon on antanut myös hallinto-oikeuden emeritusprofessori Heikki Kulla.

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi selvityksen ja lausunnon. Selvitys toimitetaan myös apulaisoikeuskanslerille. Mahdolliset apulaisoikeuskanslerin kannanotot tuodaan kaupunginhallitukseen.

Selvityksen mukaan Espoon käytännöt ovat normaaleja ja lainmukaisia. Kaupungin velvollisuus on omistajaohjauksen avulla huolehtia oman ja kuntalaistensa edun toteutumisesta kestävällä ja vastuullisella tavalla kaikissa omistamissaan yhtiöissä, joten kaupungin on tarkoituksenmukaista nimittää omistamiensa yhtiöiden hallituksen jäseniksi omia viranhaltijoitaan sekä luottamushenkilöitään. Lainsäädännössä ei säädetä yleisestä kaksoisroolien kiellosta, eikä kaksoisrooli ole sellaisenaan esteellisyysperuste vaan esteellisyysarviointi on aina tehtävä tapauskohtaisesti. Jos viranhaltijan tehtäviin sisältyy säännöllisesti kyseiseen liikesuhteeseen kuuluvat tai siihen liittyvät asiat, ei hänen valitsemisensa kyseisen yhtiön hallitukseen ole aiheellista. Kuntaomisteisten yhtiöiden hallitusvalinnoista viranhaltijoiden osalta ei ole säännelty minkäänlaista eroa sen suhteen, onko kyse Espoon konserniyhtiöstä vai muusta kuin konserniyhtiöstä.

Kaupunginhallitus hyväksyi Bellintien asemakaavan Karvasmäessä. Tällä hetkellä Bembölen alueelta puuttuvat lähipalvelut ja se on hajanaisesti rakennettua. Korttelissa sijaitsee varasto- ja toimitilarakennuksia, polttoaineen jakelun kylmäasema, suojeltu rakennus ja sen yhteydessä ravintolarakennus. Bellintien asemakaavan myötä alueen palvelutasoa on mahdollista parantaa, jolloin alueen asukkaat voivat hoitaa päivittäistavarakaupan asioinnin jalan tai pyöräillen. Kaavassa alueelle osoitetaan yhteensä enintään 4 500 k-m² vähittäiskaupan myymälätiloja, tästä päivittäistavarakauppaa voi olla enintään 4 000 k-m². Korttelialueet ovat yksityisessä omistuksessa. Kaavoittamattomat maat ovat osin Espoon kaupungin ja osin liikenneviraston omistuksessa. Kaupungin ja Destia Oy:n kesken on neuvoteltu maankäyttösopimus ja esisopimus alueen luovutuksesta, joka on allekirjoitettu 21.12.2018.

Kaupunginhallitus hyväksyi Kiviruukin osayleiskaavan tavoitteet muutettuna seuraavasti:

1 Osayleiskaavalla mahdollistetaan Länsimetron kehittämisvyöhykkeellä sijaitsevan Kiviruukin pienteollisuus- ja varastoalueen muuttuminen monipuoliseksi ja viihtyisäksi kaupunkiympäristöksi. Alueelle kaavoitetaan asumisen lisäksi alueita myös ilmastotyötä edistävälle elinkeino-, koulutus- ja tutkimustoiminnalle kuten cleantech-, bio- ja kiertotaloustoimijoiden innovaatiokeskittymälle.

2. Metronvarren työpaikkakehityksen kannalta tämä osayleiskaava-alue on houkutteleva potentiaalisena cleantech-, bio- ja kiertotaloustoimijoiden innovaatiokeskittymänä (Bioruukki). Osayleiskaavan mitoituksessa selvitetään ensisijaisesti työpaikkoihin painottuvaa ja vaiheittain rakentuvaa korkeatasoista kaupunkiympäristöä. Osayleiskaavan asukaspainotteinen mitoituksen maksimi on 9 000 - 12 000 uutta asukasta, 1000-2000 työpaikkaa ja näiden tarvitsema palvelurakentaminen. Mitoitusta tarkastellaan toiminnallisista ja työpaikkalähtökohdista ja se tarkentuu suunnittelutyön kuluessa niin, että se tukee Länsimetron jatkeen vyöhykkeelle asetettujen asunto- ja työpaikkatavoitteiden saavuttamista.

3 Osayleiskaavan yhteydessä on mahdollistettava kapasiteetiltaan riittävän joukkoliikenteen kehittämisedellytykset siten, että liikkuminen alueella perustuu ensisijaisesti joukkoliikenteen käyttöön sekä hyviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin. Keskeisenä liikenteen solmukohtana on Kivenlahden metroasema. Kauklahdenväylän ja Länsiväylän estevaikutuksia pyritään lieventämään ja eri alueiden kytkeytymistä Kivenlahden metrokeskukseen vahvistamaan. Alueella varaudutaan lisäksi uuteen raideyhteyteen.

4 Alueelle toteutetaan lähivirkistysalueet, varmistetaan viherrakenteen monipuolisuus ja kytkeytyneisyys sekä viheryhteydet ympäröiviin kaupunkimetsiin. Näihin tukeutuvilla ekosysteemipalveluilla edistetään asukkaiden hyvinvointia. Alueen luontoarvot tunnistetaan ja turvataan.

5. Alueen suunnittelussa huomioidaan kestävän kehityksen kysymykset liittyen mm. ilmastonmuutoksen torjuntaan, kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

6. osayleiskaavassa sovitetaan yhteen häiriötä aiheuttavat toiminnot ja tuleva maankäyttö.

Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sijoitusperiaatteiden tarkistaminen palautettiin.

Lausunto MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksesta ja MAL 2019 -arviointiselostusluonnoksesta jätettiin pöydälle.

Muut asiat päätettiin esityksen mukaisesti.