Uima-allas- ja märkätilojen puhtaanapidossa parannettavaa

Selvityksessä oli mukana neljä hotellia ja kuusi kuntoutuslaitosta, joista jokaisesta otettiin pintasivelynäytteitä kahdeksasta näytteenottopisteestä. Näytteenottopisteitä olivat pukuhuoneen istuintaso, kulkuväylät pesu- ja allastiloissa, lattiakaivon välitön läheisyys pesutiloissa ja saunan alin laude. Tutkittuja näytteitä oli 80, joista 32 otettiin hotelleista ja 48 kuntoutuslaitoksista.

Tulosten perusteella allas- ja märkätilojen hygienia oli puutteellista ja siksi tilojen pintahygieniaa tulee parantaa. Otetuista näytteistä 70 prosentissa (56 kpl) pintahygienia oli huono tai välttävä.

Tilojen pintahygieniaa heikensivät erityisesti suuret kokonaisbakteerimäärät eli aerobisten mikrobien pitoisuudet. Aerobisten mikrobien osalta huonoiksi luokiteltiin 33 prosenttia (26 kpl) näytteistä, välttäviksi 36 (29 kpl) ja hyviksi 31 prosenttia (25 kpl). Kohonneita hiivapitoisuuksia oli 18 prosentissa näytteistä (14 kpl) ja hometta esiintyi 10 prosentissa näytteistä (8 kpl). Muun muassa korva-, silmä- ja ihotulehduksia aiheuttavaa Pseudomonas aeruginosa -bakteeria ei näytteissä todettu.

Puhtaanapidon kannalta kriittisimmiksi kohteiksi todettiin pesutilojen lattiakaivojen ympäristöt ja saunojen alimmat lauteet, kuten myös vuoden 2017 selvityksessä. Näistä paikoista otetuista näytteistä 80 prosenttia oli hygienialtaan heikentyneitä. Pesu- ja allastilojen kulkuväylien näytteistä noin 70 prosenttia oli hygienialtaan heikentyneitä, joten myös näiden alueiden hygieniassa on parantamisen varaa. Puhtaimpia tutkittuja pintoja olivat pukuhuoneiden istuintasot, joiden näytteistä 30 prosenttia oli hygienialtaan heikentyneitä.

Hotellien allas- ja märkätiloista saatiin hieman heikompia tuloksia kuin kuntoutuslaitoksista. Hotellien näytteistä 75 prosenttia (24 kpl) oli hygienialtaan heikentyneitä, kuntoutuslaitoksissa 67 prosenttia (32 kpl).

Yksittäisten kuntoutuslaitosten ja hotellien välillä oli merkittäviä eroja mikrobien määrissä ja siten puhtaanapidon tasossa. Yhdessä kuntoutuslaitoksessa vain yhden näytteen hygienia oli heikentynyt, kun taas kahdessa kohteessa kaikki näytteet olivat hygienialtaan heikentyneitä. Näistä kohteista toinen on hotelli ja toinen kuntoutuslaitos. Muissa hotelleissa ja kuntoutuslaitoksissa hygienialtaan heikentyneitä oli 38–89 prosenttia otetuista näytteistä.

Näytteenoton yhteydessä selvitettiin puhtaanapitoa ja siivouskäytäntöjä. Erityisesti siivoustilojen kunnossa ja siisteydessä todettiin paljon puutteita. Kyselyn ja näytteistä saatujen tulosten perusteella voidaan myös todeta, että perusteellinen siivous tulisi tehdä päivittäin vaikeasti poistettavan biofilmin muodostumisen estämiseksi.

Vain muutamassa selvityksessä mukana olleista hotelleista ja kuntoutuslaitoksista otettiin pintahygienianäytteitä suunnitelmallisesti ja säännöllisesti. Hyvä pintahygienia näytti kuitenkin olevan yhteydessä kohteen siivouksen laadunvalvontaan. Siivouksen laadunvalvontaan ja kehittämiseen tarvitaankin säännöllistä pintahygienianäytteiden ottoa. Tämän vuoksi allastilojen ylläpitäjiä tullaan ohjeistamaan säännöllisiin näytteenottoihin pintahygienian seuraamiseksi.

Selvityksessä mukana olleita kuntoutuslaitoksia ja hotelleja on ohjeistettu tilojen pintahygienian parantamiseen. Huonoimpia tuloksia saanneilta kuntoutuslaitoksilta ja hotelleilta on pyydetty lisäksi selvitystä toimenpiteistä pintahygienian parantamiseksi. Projekti jatkuu vuonna 2019, jolloin otetaan uusintänäytteitä jo mukana olleista kohteista ja mukaan otetaan myös uusia kohteita.