Tytöt tarvitsevat positiivisia kokemuksia palloilusta

- Koska tiedämme, että palloilutaitoja hyödynnetään monipuolisessa liikkumisessa eri ympäristöissä ja hyvät palloilutaidot ennustavat runsaampaa liikkumisen kokonaismäärää esimerkiksi murrosikäisenä, on jo varhaiskasvatuksessa kiinnitettävä huomiota myös tyttöjen palloleikkeihin, liikuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Donna Niemistö sanoo.

Jyväskylän yliopistossa vuosina 2015–2017 toteutettu Taitavat tenavat -tutkimushanke selvitti 5–7-vuotiaiden lasten kokemusta siitä, kuinka hyviksi he tuntevat itsensä liikkujina. Koettu motorinen pätevyys ja motoriset taidot mitattiin 13 taidolla. Ne jakautuivat liikkumistaitoihin sekä palloilutaitoihin.

Tulokset osoittivat, että lapsilla on korkea pätevyyden taso, eli he kokevat olevansa hyviä yllämainituissa taidoissa. Sukupuolten välisiä eroja kuitenkin ilmeni.

- Poikien liikkumisessa ja harrastuksissa on hyvä huomioida aikaisempaa enemmän liikkumistaitoja ja tytöllä palloilutaitoja, Niemistö toteaa.

Ikä ja kehon koostumus tärkeimmät selittävät tekijät

Huomionarvoista on se, että kokemus itsestä liikkujana vahvistaa lapsen luontaista fyysistä aktiivisuutta ja tukee motorista kehitystä. Jos lapsi kokee itsensä hyväksi liikkujaksi, hän on motivoituneempi liikkumaan ja huomaamattaan kartuttaa myös motorisia taitoja.

Siitä huolimatta kokemuksen muodostumisesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä tiedetään vain vähän.

-  Pystyimme selittämään noin 10 % liikkumis- ja palloilutaitoihin yhteydessä olevista tekijöistä, joista vahvin yhteys oli lapsen iällä ja kehon koostumuksella (BMI SDS), Niemistö kertoo.

Tutkimus osoitti, että mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä realistisemmin hän arvioi omia taitojaan. Tulos tukee aikaisempia kansainvälisiä tutkimustuloksia. Sen lisäksi korkeampi kehon painoindeksi ennusti korkeampaa pätevyyden kokemusta.

- Kehon painoindeksin osalta tulos on poikkeuksellinen. Toisaalta se vahvistaa käsitystä siitä, että kehon koostumus on yksi suurimpia liikkumiseen liittyviä tekijöitä. Kehon painoindeksi on yhteydessä liikkumiseen ja siitä saatavaan kokemukseen, mutta sen suunta yllätti. Aihetta on syytä tutkia tulevaisuudessa lisää, sillä nuoren lapsen painoindeksi saattaa kertoa myös vaihtelevista kehitysvaiheista, Niemistö sanoo.

Suomalaisilla lapsilla on korkea pätevyyden tunne, josta Niemistö kiittää varhaiskasvatusta ja vanhempia. Kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus positiivisiin ja kannustaviin kokemuksiin monipuolisesta liikkumisesta.

-  Lapselle osoitettu kiinnostus, palaute sekä ennen kaikkea yhdessä tekeminen aikuisen kanssa tukevat tätä positiivista kokemusta liikkumisesta. Se on tärkeää, sillä mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä kriittisemmäksi lapsen kokemus omista taidoista muodostuu. Kohtuullinen kriittisyys lisää lapsen liikkumisen turvallisuutta, mutta sen ei pitäisi lannistaa häntä passiiviseksi. Tässä aikuisten rooli on merkittävä, Niemistö toteaa.

Testaa, mitä tiedotteesta jäi mieleen: https://www.quiz-maker.com/QJCN6MQ

Alkuperäinen artikkeli:

Donna Niemistö, Lisa M. Barnett, Marja Cantell, Taija Finni, Elisa Korhonen & Arja Sääkslahti. Socioecological correlates of perceived motor competence in 5–7‐year‐old Finnish children. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 21.1.2019.