Väitös 5.4.2019: Suomalaiset kirkkoherrat edistivät Ruotsin valtion rakentamista
Mikko Hiljanen tutki väitöskirjassaan suomalaisia kirkkoherroja Ruotsin valtion rakentajina 1550–luvulta 1610-luvulle. Hän kiinnitti erityisesti huomiota kirkkoherrojen toimintaan ja toimijuuteen paikallisyhteisöissä.
– Kirkkoherrojen asema ja toiminta paikallisyhteisöissä perustui seurakunnan hengellisen elämän hoitoon. Kuitenkin sen lisäksi heillä oli maalliseen hallintoon kuuluvia tehtäviä sekä merkittävä sosiaalinen ja taloudellinen asema. Tässä roolissa he saattoivat edistää tai hidastaa valtion rakentamista, Hiljanen kertoo.
Reformaation myötä kuninkaan johtama maallinen esivalta koetti ottaa kirkon ja sen toimijat hallintaansa.
– Aiemmin on ajateltu, että kruunu yritti kasvattaa vaikutustaan kirkkoon ohjailemalla kirkkoherrojen nimityksiä. Näyttää kuitenkin siltä, että varsin harva paikallisseurakunnissa työskennellyt kirkkoherra sai virkanimityksen suoraan kuninkaalta. Sen sijaan paikallisyhteisön tuki sekä lämpimät suhteet rahvaaseen olivat merkitsevässä asemassa kirkkoherrojen viran saannissa ja työssä onnistumisessa, Hiljanen sanoo.
Siinä missä nimitysten hallinta epäonnistui, kruunu saattoi hallita kirkonherroja taloudellisesti. Kirkonherrojen palkat lohkaistiin kymmenysveroista, joita kruunu pystyi halutessaan ohjailemaan.
Kirkkoherrojen taloudellisesti ja hallinnollisesti kiristyvästä asemasta huolimatta he säilyttivät asemansa tärkeinä paikallisina vallankäyttäjinä ja toimijoina. Kirkkoherrat säilyttivät myös luottamukseen perustuvan suhteensa talonpoikaisen rahvaan kanssa, toisin kuin monet maallisen hallinnon virkamiehet.
– Oletus, että papit ajoivat maallisen esivallan etua esimerkiksi saarnaamalla kruunun propagandaa, osoittautui pappien tekemiä valituksia tarkastelemalla yksipuoliseksi näkemykseksi. Papit saattoivat todistaa esimerkiksi talonpoikien väitöksiä tosiksi tai tuoda paikallisyhteisöä kuohuttavia asioita maallisen esivallan ratkaistavaksi. Papit eivät olleet vain maallisen esivallan asialla, vaan heidän toimintansa hyödytti myös paikallisyhteisöjä – sekä tietysti pappeja itsejään, Hiljanen toteaa.
Ruotsin valtakunnan rakentuminen näyttäytyykin kirkkoherrojen johtaman paikallishallinnon sekä kruunun johtaman keskushallinnon välisen suhteen muutoksena. Kirkkoherrojen edistämä vuorovaikutus oli tässä merkittävässä roolissa. Heidän toimintansa paikallisina vallankäyttäjinä esti osaltaan sen, ettei paikallisyhteisöjä alistettu täysin maallisen esivallan vallan alle.
– Seurakuntien asema ja suhde keskusvaltaan selittää osaltaan kuntien vahvaa asemaa suomalaisessa hallintomallissa, sillä seurakunnista muodostui myöhemmin kuntia. Lisäksi tutkimus osoittaa, että hengelliset toimijat, kuten kirkkoherrat, ja heidän työnsä on syytä ottaa huomioon yhteiskunnallisissa muutoksissa, Hiljanen sanoo.
Filosofian maisteri Mikko Hiljasen Suomen historian väitöskirjan "Suomalaiset kirkkoherrat Ruotsin valtion rakentajina 1550-luvulta 1610-luvulle" tarkastustilaisuus pidetään 5.4.2019 klo 12–15 salissa H320. Vastaväittäjä on professori Anu Lahtinen (Helsingin yliopisto) ja kustos professori Kustaa H.J. Vilkuna (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Lisätietoja:
Mikko Hiljanen, mikko.hiljanen@jyu.fi, 040 805 4805
Mikko Hiljanen kirjoitti ylioppilaaksi Kangasniemen lukiosta vuonna 2005. Filosofian maisterin tutkinnon hän suoritti Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksessa vuonna 2013 pääaineenaan Suomen historia. Nykyään Hiljanen työskentelee projektitutkijana Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 67, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7700-9. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7700-9.
Yhteyshenkilöt
Sari LaapottiTiedottaja
Puh:040 805 3575viestinta@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme