Tarkempi seuranta ja oireenmukainen hoito voisivat parantaa idiopaattista keuhkofibroosia sairastavien elämänlaatua
23.4.2019 10:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF), on huonoennusteinen keuhkosairaus, jota sairastaa Suomessa noin tuhat potilasta. Ainoa parantava hoito sairauteen on keuhkonsiirto, joka ei kuitenkaan ole mahdollinen kaikille potilaille. Taudin etenemistä voidaan hidastaa lääkityksillä, mutta elinajan ennuste on silti vain noin 3-5 vuotta diagnoosista.
Erikoislääkäri Kaisa Rajala selvitti väitöstutkimuksessaan suomalaisten idiopaattista keuhkofibroosia sairastavien potilaiden oireita ja elämänlaatua. Lisäksi hän etsi tekijöitä, jotka ennustivat sairauden vaikeutumista ja tarkasteli potilaiden loppuvaiheen hoitoa. Tutkimus käynnistyi vuonna 2015, ja siihen kutsuttiin mukaan kaikki 300 potilasta, jotka olivat FinnishIPF-rekisterissä. Kutsun saaneista 82 prosenttia lähti mukaan tutkimukseen.
Potilailla esiintyi paljon vaikeita oireita, kuten hengenahdistusta ja väsymystä sekä kipua, joka osoittautui monimuotoisemmaksi kuin aikaisemmin on tiedetty; uudeksi oireeksi tunnistettiin muun muassa liikkuessa tuntuva kipu. Potilaiden elämänlaatu oli alhainen jo kaksi vuotta ennen kuolemaa ja heikkeni edelleen oireiden lisääntyessä viimeisinä kuukausina.
Rajala havaitsi myös, että idiopaattista keuhkofibroosia sairastavia potilaita hoidettiin usein aggressiivisesti elämän loppuvaiheessa, jolloin kuitenkin olisi tärkeää keskittyä hyvään oireiden hoitoon ja potilaan elämänlaatuun.
Muiden sairauksien yhteydessä on jo havaittu, että ajoissa aloitettu palliatiivinen hoito parantaa potilaan elämänlaatua ja voi jopa pidentää elämää, Rajala muistuttaa.
– Olisi tärkeää saada myös idiopaattista keuhkofibroosia sairastavat potilaat ajoissa palliatiivisen hoidon piiriin. Ennakoivan hoitosuunnitelman ja hyvän oireenmukaisen hoidon avulla on mahdollista välttää turhia ja rasittavia tutkimuksia ja keskittyä elämänlaatuun.
Idiopaattista keuhkofibroosia sairastaville potilaille tulisi tehdä säännöllisiä oirekyselyitä, ja potilaille tulisi tarjota varhaista palliatiivista hoitoa. Elämän loppuvaiheen suunnitelma olisi tärkeää tehdä kaikille sairastuneille hyvissä ajoin, pian sairastumisen jälkeen, Rajala summaa väitöstutkimuksensa tuloksia.
LL Kaisa Rajala väittelee 26.4.2019 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "QUALITY OF LIFE AND END OF LIFE CARE OF PATIENTS WITH IDIOPATHIC PULMONARY FIBROSIS IN FINLAND". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on dosentti Heikki Koskela, Itä-Suomen yliopisto, ja kustoksena on professori Marjukka Myllärniemi. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis –palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300155
Väittelijän yhteystiedot:
kaisa.rajala@fimnet.fi
*****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto: Maksullinen tutkinto avoimessa korkeakoulussa ei auta ratkaisemaan koulutustason noston haastetta22.5.2026 12:23:27 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston rehtori ja hallitus pitävät korkeakoulutettujen määrän ja osaamistason nostamista välttämättömänä tavoitteena. Hallituksen esittämä malli maksullisista tutkinnoista avoimessa korkeakouluopetuksessa ei kuitenkaan ole oikea keino tavoitteen saavuttamiseen. Nuorten tutkintokoulutusten säilyttäminen saavutettavana ja maksuttomana on tärkeä osa suomalaista demokratiaa ja yhdenvertaisuutta. Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovatkin hankkeen ohjausryhmässä esittäneet osaamistason nostoon vaihtoehdoksi maksullisia lyhyttutkintoja.
Ruokahävikki voi olla myös valinta21.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Ruokahävikki ei synny vain tietämättömyydestä tai huolimattomuudesta, vaan se voi olla myös valinta ajankäytön ja kustannusten näkökulmasta. Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miksi ruokahävikki ei vähene, vaikka halua olisikin.
Miten ymmärtää kärsimystä vaikeina aikoina? Tervetuloa keskustelutilaisuuteen Tiedekulmassa 3.6.20.5.2026 10:11:00 EEST | Tiedote
Vaikeat ajat koettelevat uskoa tulevaisuuteen. Erityisesti nuorten kasvavat toivottomuuden kokemukset osoittavat, kuinka tärkeää on löytää kannattelevia ja merkityksellisiä näkökulmia kärsimyksen keskellä. Mutta miten kärsimyksestä voidaan puhua tavalla, joka ei vähättele, mitätöi tai oikeuta sitä osana jotakin suurempaa hyvää?
Kutsu: Uusien professorien juhlaluennot 27.5.202619.5.2026 08:00:00 EEST | Kutsu
Helsingin yliopiston uudet professorit kertovat tieteenalojensa tuoreista tutkimustuloksista keskiviikkona 27.5. klo 14.30–16.30 yliopiston päärakennuksessa, os. Fabianinkatu 33. Juhlaluentoja on mahdollista seurata myös suoratoistona.
Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi 4.6.18.5.2026 14:58:58 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä Meilahden kampuksen tutkijaa kertoo tarinansa siitä, kuinka tutkimus ja potilaiden kohtaaminen kulkevat käsi kädessä – ja tuovat ihmisille toivoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme