Tarkempi seuranta ja oireenmukainen hoito voisivat parantaa idiopaattista keuhkofibroosia sairastavien elämänlaatua
Idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF), on huonoennusteinen keuhkosairaus, jota sairastaa Suomessa noin tuhat potilasta. Ainoa parantava hoito sairauteen on keuhkonsiirto, joka ei kuitenkaan ole mahdollinen kaikille potilaille. Taudin etenemistä voidaan hidastaa lääkityksillä, mutta elinajan ennuste on silti vain noin 3-5 vuotta diagnoosista.
Erikoislääkäri Kaisa Rajala selvitti väitöstutkimuksessaan suomalaisten idiopaattista keuhkofibroosia sairastavien potilaiden oireita ja elämänlaatua. Lisäksi hän etsi tekijöitä, jotka ennustivat sairauden vaikeutumista ja tarkasteli potilaiden loppuvaiheen hoitoa. Tutkimus käynnistyi vuonna 2015, ja siihen kutsuttiin mukaan kaikki 300 potilasta, jotka olivat FinnishIPF-rekisterissä. Kutsun saaneista 82 prosenttia lähti mukaan tutkimukseen.
Potilailla esiintyi paljon vaikeita oireita, kuten hengenahdistusta ja väsymystä sekä kipua, joka osoittautui monimuotoisemmaksi kuin aikaisemmin on tiedetty; uudeksi oireeksi tunnistettiin muun muassa liikkuessa tuntuva kipu. Potilaiden elämänlaatu oli alhainen jo kaksi vuotta ennen kuolemaa ja heikkeni edelleen oireiden lisääntyessä viimeisinä kuukausina.
Rajala havaitsi myös, että idiopaattista keuhkofibroosia sairastavia potilaita hoidettiin usein aggressiivisesti elämän loppuvaiheessa, jolloin kuitenkin olisi tärkeää keskittyä hyvään oireiden hoitoon ja potilaan elämänlaatuun.
Muiden sairauksien yhteydessä on jo havaittu, että ajoissa aloitettu palliatiivinen hoito parantaa potilaan elämänlaatua ja voi jopa pidentää elämää, Rajala muistuttaa.
– Olisi tärkeää saada myös idiopaattista keuhkofibroosia sairastavat potilaat ajoissa palliatiivisen hoidon piiriin. Ennakoivan hoitosuunnitelman ja hyvän oireenmukaisen hoidon avulla on mahdollista välttää turhia ja rasittavia tutkimuksia ja keskittyä elämänlaatuun.
Idiopaattista keuhkofibroosia sairastaville potilaille tulisi tehdä säännöllisiä oirekyselyitä, ja potilaille tulisi tarjota varhaista palliatiivista hoitoa. Elämän loppuvaiheen suunnitelma olisi tärkeää tehdä kaikille sairastuneille hyvissä ajoin, pian sairastumisen jälkeen, Rajala summaa väitöstutkimuksensa tuloksia.
LL Kaisa Rajala väittelee 26.4.2019 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "QUALITY OF LIFE AND END OF LIFE CARE OF PATIENTS WITH IDIOPATHIC PULMONARY FIBROSIS IN FINLAND". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on dosentti Heikki Koskela, Itä-Suomen yliopisto, ja kustoksena on professori Marjukka Myllärniemi. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis –palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300155
Väittelijän yhteystiedot:
kaisa.rajala@fimnet.fi
*****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme