Finanssiala ry

Talousgurut Mäntyniemessä: Miten presidentti sijoittaa?

Jaa
​Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvioi omia sijoituksiaan riskisijoituksiksi, mutta on halunnut tukea sijoituksillaan suomalaista yritystoimintaa. Niinistön mielestä kansalaisten taloustaitoihin liitetään nykyisin turhaa mystiikkaa. Talousgurut Tuukka Tuomikoski ja Väinö Tuovinen saivat tilaisuuden haastatella Niinistöä Talousgurut-podcastiin.
Presidentti  keskusteli talousgurujen Tuukka Tuomikosken ja Väinö Tuovisen kanssa Mäntyniemessä. Kuva: Matti Porre, tasavallan presidentin kanslia
Presidentti keskusteli talousgurujen Tuukka Tuomikosken ja Väinö Tuovisen kanssa Mäntyniemessä. Kuva: Matti Porre, tasavallan presidentin kanslia

"En ole kovin hyvä kertomaan sijoittamisesta, sillä minulle ei ole tarttunut sellaista ajatusta, että pitäisi tehdä mahdollisimman paljon rahaa", aloittaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö, kun talousgurut Tuukka Tuomikoski ja Väinö Tuovinen kysyvät presidentin sijoitusstrategioista.

"Jos katsoo minun sijoituksiani, niin joku saattaisi pitää niitä hurjina riskisijoituksina – ja varmasti takkiin tuleekin! – mutta on minulla traditionaalisia pörssiosakkeitakin", presidentti Niinistö kertoo. Sijoitusten riskipitoisuus tulee Niinistön mukaan halusta sijoittaa uuteen suomalaiseen osaamiseen ja uusien asioiden kehittämiseen.

Merkittävistä yhteiskunnallisista tehtävistä johtuviin jääviysongelmiin presidentti Niinistö on suhtautunut vakavasti. "Kun tulin valtiovarainministeriksi, olin sillä tavalla ortodoksinen, että putsasin sijoitussalkkuni kokonaan. On syytäkin, sillä valtiovarainministerinä kuulee kaikenlaista."

Presidenttiaikana sama linja on jatkunut kansallisesti merkittävien yhtiöiden kohdalla, joiden kanssa presidenttinä joutuu tekemisiin esimerkiksi vienninedistämismatkoille valittavien henkilöiden kohdalla.

"Taloustaidot eivät ole mitään tähtitiedettä"


Presidentti Niinistön mielestä taloustaidoista puhutaan nykyisin turhan juhlavasti. "Taloustaidot eivät ole tähtitiedettä, se on hyvin alkeellista", hän toteaa. Hänen mukaansa olisi olennaista, että jokainen ymmärtäisi oman elämänsä taseen, vaikkei itse termi olisikaan tuttu. "Ei se suurta taidokkuutta vaadi ymmärtää, että rahat loppui nyt", presidentti kuvailee.

"Millä eväillä Aarosta tehdään tulevaisuudessa Talousguru?" kysyi talousguru Väinö Tuovinen viitaten presidentin jälkikasvuun. Presidentti ei nähnyt moiseen tarvetta.

"Ei hänestä tarvitse tehdä talousgurua – kaikella kunnioituksella teille! Se on uranvalintakysymys. Luulen, että hän oppii, että rahan ansaitseminen ja kuluttaminen on ihan tavallista elämää, ihan kuten syöminen. Sitä hieman mielestäni mystifioidaan", presidentti tuumaa.

Tiukan talouskurin miehenä tunnetuksi tullut presidentti ei karsasta velanottoa, kunhan sen kohteet ovat järkevät: asunto, auto ja muut tarpeelliset hankinnat. Jopa lomamatka, jos hallitsee taloutensa niin, että on selvä suunnitelma, miten matkavelka myöhemmin maksetaan.

"Kyllä sitten voi syntyä niinkin kiusallisia tilanteita, että rahat yksinkertaisesti loppuvat ja tarvitsee velkaa. On hyvä, että niihinkin tilanteisiin saa apua."

Pikavippien osalta Niinistö on korkokattojen kannalla


Yhtenä syynä pikavippien ottamiseen Niinistö näkee ympäristön sosiaalisen paineen ja pikavippien mainonnan, jolla annetaan ymmärtää, että vippien ottaminen on normaalia ja sen jälkeen elämä on ainakin hetken verran kivaa.

"Nuoruudessani oli helpompaa, sillä kun jotain puuttui, niin monelta muultakin puuttui. Jos lätkäkaukalossa jollakin oli hanskat, niin eivät hanskattomat murehtineet omaa olemistaan. Jos hanskoja ei ollut, kuului kuitenkin enemmistöön."

Pikavippitoimintaa presidentti suomii tiukoin sanakääntein ja ilmoittautuu pikavippien tiukemman sääntelyn kannattajaksi. "Meillähän on sellainenkin termi, kuin kiskominen. En väitä, että sitä harjoitettaisiin, mutta kyllä joskus kuulee sellaisia korkoprosentteja, että ne ovat aika yllättäviä. Kyllä minä olen säädettyjen korkokattojen kannalla."

Kuuntele koko Talousgurut Mäntyniemessä -podcast-jakso Soundcloudista
https://soundcloud.com/talousgurut/talousgurut-mantyniemessa-miten-presidentti-sijoittaa

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Presidentti  keskusteli talousgurujen Tuukka Tuomikosken ja Väinö Tuovisen kanssa Mäntyniemessä. Kuva: Matti Porre, tasavallan presidentin kanslia
Presidentti keskusteli talousgurujen Tuukka Tuomikosken ja Väinö Tuovisen kanssa Mäntyniemessä. Kuva: Matti Porre, tasavallan presidentin kanslia
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Stressitestien mukaan suomalaispankit selviäisivät rankoissakin oloissa – vakavaraisuusvaatimusten lisäkiristykset heikentäisivät pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua4.8.2025 14:57:51 EEST | Tiedote

Finanssiviranomaisten suorittamien stressitestien perusteella suomalaispankit pystyvät selviytymään merkittävästäkin toimintaympäristön heikentymisestä – niiden toimintakyky säilyy edelleen vahvana. Hyvät tulokset osoittavat FA:n mielestä, ettei pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ole syytä enää kiristää. Vaatimusten tiukentaminen heikentäisi pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua. Euroopan pankkiviranomainen (EBA), Euroopan keskuspankki (EKP) ja Finanssivalvonta toteuttivat suomalaisten pankkien stressitestit. Testien tarkastelujakso kattaa vuodet 2025–2027 ja ne pohjautuvat perusskenaarion lisäksi heikomman kehityksen skenaarioon. Vakavaraisuusvaatimukset edellyttävät, että pankeilla on oltava tietty määrä omia varoja suhteessa riskeihin, joita pankkien saamisiin ja muuhun toimintaan liittyy.

Pankin turvatili on sitkeä valhe – Pankki ei tarvitse asiakkaan tunnuksia rahojen turvaamiseen31.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote

Pankkien nimissä soitettavat huijauspuhelut ovat yleistyneet kesällä. Huijarit saattavat kohdistaa yrityksiään henkilöille, joilla on käyttöoikeudet yritysten tileille. Pankki ei koskaan pyydä verkkopankkitunnuksia tai salasanaa puhelimessa tai viestillä. Minkäänlaista ”pankin turvatiliä”, jonne varat siirretään turvaan, ei ole olemassa. Jos yhteydenottaja pyytää tunnuksia tai tarjoutuu siirtämään rahat turvatilille, kyseessä on huijari. Yli 7 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Huijausten torjuntaa helpottaisi, jos myös somealustojen kaltaiset palveluntarjoajat velvoitettaisiin torjuntaan.

Suomalaiset tyytyväisiä vakuutuksiinsa – hakemusten hylkäykset harvinaisia, 86 prosenttia koki korvauksen vastanneen sattunutta vahinkoa24.7.2025 06:30:00 EEST | Tiedote

Kyselyn vastaajista 27 prosenttia on hakenut viimeisen vuoden aikana korvausta vakuutusyhtiöiltä. Eniten vahinkoja on tapahtunut lapsiperheille, joista jopa 44 prosenttia on hakenut korvausta. Vain viisi prosenttia hakemuksista hylättiin. Vastaajista 86 prosenttia koki korvauksen vastanneen sattunutta vahinkoa. Useimmiten korvausta on haettu kotivakuutuksesta (30 prosenttia) ja autovakuutuksesta (22 prosenttia). Tiedot käyvät ilmi Finanssiala ry:n Norstat Finland Oy:llä teettämästä kyselystä. Keväällä 2025 tehtyyn kyselyyn vastasi noin tuhat 18–79-vuotiasta mannersuomalaista.

Ambulanssilento Suomeen vai yksiö Töölöstä? - Lähes puolet uskoo virheellisesti, että valtio kustantaa sairaalle kotiinkuljetuksen ilman matkavakuutusta14.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote

Jopa 48 prosenttia suomalaisista uskoo valtion hoitavan kuljetuksen kotimaahan vakavan sairauden tai onnettomuuden sattuessa. Alle 40-vuotiaat uskovat muita ikäryhmiä useammin valtion kustantavan kotiinkuljetuksen. Tiedot ilmenevät Finanssiala ry:n (FA) Norstat Finland Oy:llä teettämästä kyselystä. Todellisuudessa paluukuljetuksen kustannukset saattavat kuitenkin nousta pahimmillaan jopa 200 000 euroon ilman voimassa olevaa matkavakuutusta. Ulkomaille lähdettäessä oman matkavakuutuksen sisältö tulee aina tarkistaa huolellisesti hyvissä ajoin etukäteen. Norstat Finland Oy:n vuonna 2025 tekemän kyselyn kohderyhmään kuuluivat mannersuomalaiset 18-79-vuotiaat henkilöt (n=1000).

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye