Väitös: Tehostettu kuntoutus lonkkamurtuman jälkeen vähentää kuolleisuutta, parantaa toimintakykyä ja laskee hoidon kokonaiskustannuksia
Lonkkamurtuma on yksi yleisimmistä ja vakavimmista iäkkäiden ihmisten alaraajavammoista. Suurin osa murtuman saaneista ei enää saavuta vammaa edeltävää toimintakykyä. Lonkkamurtumaan liittyy korkea kuolleisuusriski ja jopa joka neljäs potilas on vaarassa joutua pysyvään laitoshoitoon.
Terveydellisten haittojen lisäksi lonkkamurtumat aiheuttavat huomattavia taloudellisia kustannuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan Suomessa lonkkamurtumista aiheutuvat kustannukset ovat noin 30 000 euroa vuodessa potilasta kohden.
Varsinaisesta murtuman hoidosta eli leikkauksesta, sairaalahoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset ovat suhteellisen pieniä, ja suurin osa kustannuksista muodostuu myöhemmästä lisääntyneestä terveyspalveluiden käytöstä.
Väitöstutkimuksen tavoitteena oli vertailla eri kuntoutusmenetelmien vaikutusta toimintakyvyn palautumiseen lonkkamurtuman jälkeen. Lisäksi tavoitteena oli arvioida murtuman hoidosta aiheutuvia taloudellisia kustannuksia ja eri kuntoutusmuotojen vaikutuksia kustannuksiin.
Tutkimuksessa 538 lonkkamurtumapotilasta satunnaistettiin leikkauksen jälkeen yhteen kolmesta kuntoutusryhmästä. Ensimmäiseen kuntoutusryhmään kuuluvat potilaat hoidettiin tehostetussa, vaativan kuntoutuksen yksikössä (fysikaalinen kuntoutusryhmä). Toiseen ryhmään kuuluvat potilaat hoidettiin ikääntyneiden potilaiden hoitoon erikoistuneella kuntoutusosastolla (geriatrinen kuntoutusryhmä), ja kolmannen ryhmän potilaat saivat tavanomaista kuntoutusta perusterveydenhuollon kuntoutusosastolla (kontrolliryhmä).
Vuoden seurantajakson aikana havaittiin, että fysikaalinen kuntoutus vähensi merkittävästi potilaiden kuolleisuutta verrattuna geriatriseen ja tavanomaiseen kuntoutukseen. Lisäksi sekä fysikaalinen kuntoutus että hoito geriatrisessa yksikössä vähensivät potilaiden riskiä joutua pysyvään laitoshoitoon. Korkea ikä, huono murtumaa edeltävä toimintakyky sekä pitkäaikaissairaudet ennustivat korkeaa kuolleisuusriskiä.
Alkuvaiheen tehostettu kuntoutus fysikaalisessa ryhmässä osoittautui odotetusti tavanomaista kuntoutusta kalliimmaksi, mutta vuoden seurannan aikana fysikaalisen ryhmän kokonaiskustannukset osoittautuivat kontrolliryhmän kustannuksia pienemmiksi. Eroavaisuus selittyi pääosin sillä, että fysikaalisen ryhmän potilaat olivat kuntoutusjakson jälkeen itsenäisempiä ja tarvitsivat vähemmän kotihoidon palveluja.
Aiemmissa lonkkamurtuman kuntoutukseen liittyvissä tutkimuksissa on osoitettu lisätyn fysikaalisen harjoittelun parantavan toimintakykyä ja vähentävän riskiä joutua sairaalahoitoon, mutta tulosten tulkintaa ovat rajoittaneet tutkimusten lyhyet seuranta-ajat, vaihteleva potilasmateriaali sekä eroavaisuudet terveydenhuoltojärjestelmissä maiden välillä. Tässä väitöstutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että fysikaalinen kuntoutus pienensi selkeästi kuolleisuusriskiä.
Lonkkamurtuman kuntoutuksen taloudellisia kustannuksia selvittävät tutkimukset ovat tähän mennessä keskittyneet pääosin alkuvaiheen ja lyhyen aikavälin kustannuksiin. Toisaalta on esitetty arvioita, että liian varhainen kotiuttaminen sairaalasta ja kustannuksissa säästäminen hoidon alussa johtaa vain suurempiin kustannuksiin myöhemmässä vaiheessa. Väitöstutkimuksen mukaan pian lonkkamurtumaleikkauksen jälkeen aloitettu tehokas mobilisaatio ja kuntoutus ovat sekä terveydellisesti että taloudellisesti perusteltuja.
---
Lääketieteen lisensiaatti Antti Lahtinen väittelee Oulun yliopistosta perjantaina 10.5.2019. Ortopedian ja traumatologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Rehabilitation after hip fracture. Comparison of physical, geriatric and conventional treatment (Kuntoutus lonkkamurtuman jälkeen. Satunnaistettu kontrolloitu vertailututkimus kolmen kuntoutusmetodin välillä). Vastaväittäjänä toimii professori Ilkka Kiviranta Helsingin yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Pekka Jalovaara Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 1 (Kajaanintie 50) klo 12.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
LL Antti Lahtinen
antti.lahtinen@fimnet.fi
Puh: 040 595 7854
Meri RovaViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Johtavien suomalaisyritysten 6G-hankkeessa kehitetään tulevaisuuden verkkoja6.5.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten yritysten ja akateemisten sidosryhmien uudessa hankkeessa tavoitteena on nopeuttaa 5G- ja 6G-verkkojen radiotaajuusteknologioiden suunnittelua.
Polvien rakenteellisia muutoksia havaitaan yleisesti jo kolmekymppisillä – oireita ei välttämättä ole5.5.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Polven magneettikuvissa havaittavat lievät rakenteelliset muutokset ovat yleisiä jo kolmekymppisillä aikuisilla – myös ilman polvikipuja tai muita oireita. Oulun yliopiston tutkimuksessa yli puolella 33-vuotiaista löytyi merkkejä nivelvaurioista. Korkea painoindeksi oli yleisin nivelmuutoksiin liittyvä tekijä.
Matti Latva-ahosta tutkimusvararehtori ja Petteri Alahuhdasta yhteistyösuhteiden vararehtori Oulun yliopistoon29.4.2025 15:32:25 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston hallitus on valinnut kokouksessaan 29.4.2025 tutkimusvararehtoriksi tekniikan tohtori Matti Latva-ahon ja yhteistyösuhteiden vararehtoriksi filosofian tohtori Petteri Alahuhdan.
Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.
Yläkoulun opettajat jäävät yksin oppimisen tuen kanssa – tukimalli kaipaa selkeyttä ja resursseja23.4.2025 05:49:00 EEST | Tiedote
Yläkoulun oppimisen tuessa on vakavia puutteita. Erityisopettajien työnkuva on laajentunut hallitsemattomaksi, aineenopettajat jäävät toisinaan oppilaiden ainoaksi tueksi eikä kaikille tarvitsijoille riitä tukea. Yläkoulu tarvitsee selkeämmän ja paremmin resursoidun oppimisen tuen, jotta oppilaat saisivat tarvitsemansa avun eivätkä opettajat jäisi asiassa yksin, Oulun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme