Väitös: 24.5.2019: Lihaskunnolla tärkeä merkitys hävittäjälentäjien selän hyvinvoinnille

Sotilassuihkukoneiden aikaansaamat kiihtyvyysvoimat ja ilmataistelussa suoritetut tähystykset asettavat selkärangan toimintakyvylle erittäin suuret vaatimukset. Lennon aikana selän ja niskan lihaksiston kuormitustaso on korkea, minkä lisäksi esiintyy terveysriskiksi raportoituja kuormituspiikkejä.

Biomekaniikan väitöskirjassaan Tuomas Honkanen tutki fyysisen suorituskyvyn ja yksilöllisen kiihtyvyysvoimakertymän yhteyttä lentopalveluksen rajoituksiin sekä tuki- ja liikuntaelimistön oireiluun. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin niskan ja selän alueen yksilöllistä kuormittumista kiihtyvyyden lisääntyessä sekä sotilaslentäjien selän lihasten poikkipinta-alojen yhteyttä isometriseen voimantuottoon ja tukirankaperäiseen oireiluun.

- Sotilaslentäjävalinnan aikaisilla alhaisilla lihaskuntotestituloksilla on yhteys myöhempään uran aikaiseen selkä- tai niskaongelmista johtuvaan lentokelpoisuuden rajoittamiseen. Lisäksi alhaisella selän isometrisellä voimalla on yhteys myöhemmin ilmaantuviin alaselkävaivoihin, tohtorikoulutettava Honkanen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.

Lentokelpoisuusrajoituksen saaneilla lentäjillä oli rajoittamattomia harvemmin kilpaurheilutaustasta ennen lentäjän uraa. Tulosten mukaan hävittäjälentäjät raportoivat alaselkäkivuista potkurikalustolla lentäviä verrokkeja enemmän, mutta toisaalta kiihtyvyysvoimille altistumisella ei ollut yhteyttä oireiluun.

Suurien kiihtyvyysvoimien aikaisissa lihasaktivaatiomittauksissa havaittiin, että ilman hävittäjäkokemusta olevat kadetit aktivoivat korkean kiihtyvyysvoimakuorman alla enemmän niska-hartianseudun lihaksia ja aloittavat vastaponnistuksen alhaisemmalla kuormalla kuin hävittäjälentokokemusta omaavat lentäjät.

Kilpaurheilutaustasta hyötyä lentäjän työssä

Väitöstutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa maailmassa yksilöllisen kiihtyvyysvoimakertymän vaikutusta lentokelpoisuuden rajoituksiin. Lisäksi väitöstutkimus toi uutta tietoa esille lentokelpoisuusrajoitusten ja fyysisen suorituskyvyn yhteyksistä. Yksilöllinen kiihtyvyysvoimakertymä mitattiin sotilassuihkukoneen tallentimesta, joka on alun perin suunniteltu koneen rakenteiden kestävyyden arviointiin.

Tuloksia voidaan hyödyntää sotilaslentäjien valinnassa, uranaikaisen liikuntakoulutuksen suunnittelussa ja ennaltaehkäisevän työterveyshuollon toteuttamisessa.

- Koska tulokset viittaavat siihen, että hyvä lihaskunto ja aktiivinen kilpaurheilutausta suojaavat myöhemmältä uranaikaiselta tukirankavaivojen aiheuttamalta lentokelpoisuusrajoitukselta tulisi lentäjävalinnassa jatkossa huomioida lihaskunnon ja urheilutaustan merkitys. Lentäjien tulisi panostaa uransa aikana lihaskuntoharjoitteluun, Honkanen sanoo.

Lisäksi Honkanen huomauttaa, että hävittäjälentäjäkoulutuksen varhaisvaiheessa kokemattomat lentäjät kuormittavat itseään kokeneita lentäjiä enemmän.

TtM Tuomas Honkasen biomekaniikan väitöskirjan “Fighter Pilots’ Physical Performance and Spinal-injury Induced Flight Duty Limitations” tarkastustilaisuus 24.5.2019 Jyväskylän yliopiston S-rakennuksessa salissa S212 klo 12. Vastaväittäjänä apulaisprofessori Kevin Netto (Curtin University, Australia) ja kustoksena professori Heikki Kyröläinen (Jyväskylän yliopisto).

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Lisätietoja:

Tuomas Honkanen kirjoitti ylioppilaaksi Mäkelänrinteen urheilulukiosta vuonna 1997. Fysioterapian opinnot hän aloitti Helsingin ammattikorkeakoulussa 1999, ja terveystieteiden maisteriksi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010. Ennen väitöstyötä Honkanen on toiminut Sotilaslääketieteen keskuksessa fysioterapeuttina ja ilmailufysiologina sekä väitöstyön ohessa vuodesta 2015 alkaen tutkijana. Kevään 2019 Honkanen on työskennellyt vierailevana tutkijana Australiassa Canberran yliopiston Research Institute for Sport and Exercise -instituutissa.

Julkaisun tiedot:

Honkanen, Tuomas. Fighter pilots’ physical performance and spinal-injury induced flight duty limitations. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2019, 81 p. (JYU Dissertations ISSN 2489-9003; 77), ISBN 978-951-39-7723-8 (PDF)