Helsingin yliopisto

Yhä useampi lahjasukusoluilla raskaaksi tullut äiti kertoo lapselle hänen alkuperästään eikä synnytyskään pelota

Jaa
Suomessa syntyy vuosittain 150-200 lasta lahjamunasoluhoidon ja noin 300 lasta lahjasiittiöhoidon jälkeen. Kuitenkin vanhempien hyvinvointia raskauden aikana ja sen jälkeen on tutkittu vain vähän.
Kuva: 123rf
Kuva: 123rf

Mari Sälevaara selvittää väitöksessään lahjamunasoluilla raskaaksi tulleiden äitien kokemaa synnytyspelkoa ja synnytyskokemusta. Samalla hän tutkii äitien ja heidän puolisoidensa mielenterveyttä.  Sälevaaran tavoitteena on myös selvittää kertovatko tai aikovatko vanhemmat kertoa lapselle, miten hän sai alkunsa lahjoitetuilla munasoluilla tai siittiöillä.      

Sälevaaran tutkimustulokset ovat rohkaisevia. Lahjamunasoluhoidolla raskaaksi tulleet äidit ja heidän puolisonsa voivat hyvin raskausaikana ja pian synnytyksen jälkeen. Lisäksi äidit kokivat vähemmän synnytyspelkoa ja he olivat tyytyväisiä synnytykseensä.

- Tulokset antavat hyvän pohjan vanhemmuudelle, varsinkin kun näitä tekijöitä voidaan pitää riskitekijöinä vanhemman ja lapsen väliselle suhteelle, Sälevaara toteaa. - Tämä on erityisen tärkeää, kun äidin ja lapsen välillä ei ole geneettistä yhteyttä.

Puolet kertoo lapselle lahjasukusoluhoidosta

Yleinen mielipide lahjasukusoluhoitoja kohtaan on muuttunut vuosien varrella avoimemmaksi. Sälevaara havaitsi, että mitä nuorempi lapsi oli, sitä avoimempia vanhemmat olivat lahjasukusoluhoidosta riippumatta siitä, oliko hoito tehty lahjamunasoluilla tai -siittiöillä. Lahjamunasoluhoidon jälkeen 60 prosenttia vanhemmista ja lahjasiittiöhoidon jälkeen 40 prosenttia oli kertonut tai aikoi kertoa lapselle hänen alkuperästään.

- Muuttaisiko vuonna 2007 voimaan tullut hedelmöityshoitolaki vanhempien ajatuksia kertomisesta vielä avoimempaan suuntaan, olisi syytä tutkia tulevaisuudessa, Sälevaara pohtii.

Nykyinen laki antaa lapselle täysi-ikäisenä mahdollisuuden tietää sukusoluluovuttajan henkilöllisyyden.

- Toivottavasti tutkimuksesta saadut tulokset auttavat hälventämään vanhempien huolia lahjasukusoluhoidosta.

Lääketieteen lisensiaatti Mari Sälevaara väittelee 7.6. klo 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Transition to parenthood after fertility treatment with oocyte and sperm donation. Väitöstilaisuus järjestetään Haartman-instituutin luentosalissa 2 (Haartmaninkatu 3).

Mari Sälevaara on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1992 ja naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2002. Hän on työskennellyt lapsettomuuslääkärinä vuodesta 2002 alkaen.

Väittelijän yhteystiedot:

Mari Sälevaara, puh. 040 513 8854, s-posti msalevaara@me.com

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: 123rf
Kuva: 123rf
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye