Yhä useampi lahjasukusoluilla raskaaksi tullut äiti kertoo lapselle hänen alkuperästään eikä synnytyskään pelota

Mari Sälevaara selvittää väitöksessään lahjamunasoluilla raskaaksi tulleiden äitien kokemaa synnytyspelkoa ja synnytyskokemusta. Samalla hän tutkii äitien ja heidän puolisoidensa mielenterveyttä. Sälevaaran tavoitteena on myös selvittää kertovatko tai aikovatko vanhemmat kertoa lapselle, miten hän sai alkunsa lahjoitetuilla munasoluilla tai siittiöillä.
Sälevaaran tutkimustulokset ovat rohkaisevia. Lahjamunasoluhoidolla raskaaksi tulleet äidit ja heidän puolisonsa voivat hyvin raskausaikana ja pian synnytyksen jälkeen. Lisäksi äidit kokivat vähemmän synnytyspelkoa ja he olivat tyytyväisiä synnytykseensä.
- Tulokset antavat hyvän pohjan vanhemmuudelle, varsinkin kun näitä tekijöitä voidaan pitää riskitekijöinä vanhemman ja lapsen väliselle suhteelle, Sälevaara toteaa. - Tämä on erityisen tärkeää, kun äidin ja lapsen välillä ei ole geneettistä yhteyttä.
Puolet kertoo lapselle lahjasukusoluhoidosta
Yleinen mielipide lahjasukusoluhoitoja kohtaan on muuttunut vuosien varrella avoimemmaksi. Sälevaara havaitsi, että mitä nuorempi lapsi oli, sitä avoimempia vanhemmat olivat lahjasukusoluhoidosta riippumatta siitä, oliko hoito tehty lahjamunasoluilla tai -siittiöillä. Lahjamunasoluhoidon jälkeen 60 prosenttia vanhemmista ja lahjasiittiöhoidon jälkeen 40 prosenttia oli kertonut tai aikoi kertoa lapselle hänen alkuperästään.
- Muuttaisiko vuonna 2007 voimaan tullut hedelmöityshoitolaki vanhempien ajatuksia kertomisesta vielä avoimempaan suuntaan, olisi syytä tutkia tulevaisuudessa, Sälevaara pohtii.
Nykyinen laki antaa lapselle täysi-ikäisenä mahdollisuuden tietää sukusoluluovuttajan henkilöllisyyden.
- Toivottavasti tutkimuksesta saadut tulokset auttavat hälventämään vanhempien huolia lahjasukusoluhoidosta.
Lääketieteen lisensiaatti Mari Sälevaara väittelee 7.6. klo 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Transition to parenthood after fertility treatment with oocyte and sperm donation. Väitöstilaisuus järjestetään Haartman-instituutin luentosalissa 2 (Haartmaninkatu 3).
Mari Sälevaara on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1992 ja naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2002. Hän on työskennellyt lapsettomuuslääkärinä vuodesta 2002 alkaen.
Väittelijän yhteystiedot:
Mari Sälevaara, puh. 040 513 8854, s-posti msalevaara@me.com
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonentiedeviestinnän asiantuntija
Puh:050 406 2047maria.peltonen@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme