Tutkija Erkko Ylösmäelle Vuoden Nuori Virologi -tunnustuspalkinto
Suomalaista virustutkimusta tukeva Virustautien Tutkimussäätiö on myöntänyt Vuoden Nuori Virologi -palkinnon FT Erkko Ylösmäelle, joka työskentelee Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa professori Vincenzo Cerullon tutkimusryhmässä. Ylösmäki kehittää syövänhoitoon räätälöityjä viruksia.
Ylösmäki teki väitöstutkimuksensa Helsingin yliopistossa professori Kalle Sakselan johdolla ja väitteli tohtoriksi keväällä 2013. Hän kuvasi väitöstyössään uuden menetelmän, jolla syövän hoitoon kehitteillä olevien virusten replikaatio voidaan kohdentaa aiempaa tarkemmin haluttuihin kudoksiin.
Väitöstutkimuksessaan Ylösmäki hyödynsi mikro-RNA-molekyylien kudos- ja solutyyppispesifistä esiintymistä ja muokkasi viruksista johdannaisia, jotka eivät kykene lisääntymään tietyn mikro-RNA:n läsnä ollessa. Näin Ylösmäki onnistui kehittämään aiempaa turvallisempia onkolyyttisiä adenoviruksia, joiden taipumus lisääntyä normaalissa maksakudoksessa on estetty. Yhteistyössä Ari Hinkkasen laboratorion kanssa hän kehitti myös pahanlaatuisten aivokasvaimien hoitoon tarkoitettuja onkolyyttisiä alfaviruksia, jotka eivät vahingoita normaaleja hermosoluja.
Ylösmäen tutkimukset ovat alallaan uraa uurtavia, ja hänen mikro-RNA:n kontrolloimia adenoviruksia kuvaavaa julkaisua Journal of Virology -lehdessä on siteerattu jo lähes sata kertaa.
Tohtorintutkintonsa jälkeen Ylösmäki työskenteli virusdiagnostiikkaa kehittävässä biotekniikkayrityksessä, kunnes siirtyi 2016 takaisin akateemisen tutkimuksen ja syövän hoitoon räätälöityjen virusten kehitystyön pariin professori Cerullon laboratorioon Helsingin yliopiston farmasian tiedekuntaan. Hän on muun muassa kehittänyt hiljattain Molecular Therapy -lehdessä julkaistun uuden menetelmän, jolla lipidivaipallisten virusten pintaan voidaan kiinnittää syöpäpotilaan kasvaimen suhteen räätälöityjä peptidejä. Näin voidaan tehostaa onkolyyttisen viruksen kykyä rekrytoida elimistön immuunipuolustus tuhoamaan syöpäkasvainta.
Vuonna 2018 Ylösmäki sai Suomen Akatemian rahoittaman 3-vuotisen tutkijatohtorikauden hankkeelleen ”PeptiENV - personoitu syöpärokotealusta kliinisessä käytössä oleville terapeuttisille vaipallisille viruksille”, jonka turvin hän parhaillaan jatkaa menestyksellistä translationaalista virustutkimustaan professori Cerullon Immunoviroterapia-laboratoriossa.
Uudet immuuniaktivaation vapauttajat, kuten nivolumabi ja ipilimumabi, ovat mullistaneet useiden syöpien hoidon ja mahdollistaneet jopa pitkälle edenneiden syöpien täydellisen häviämisen. Kuitenkin vain harva syöpäpotilas hyötyy näistä uusista lääkkeistä, sillä hoitotehoon vaikuttaa syöpäkudoksessa olevien syöpää tunnistavien T-solujen määrä, joka useimmilla potilailla on vähäinen. Terapeuttisten virusten on osoitettu lisäävän T-solujen määrää syöpäkudoksessa, ja immuuniaktivaation vapauttajalääkkeiden ja virushoitojen yhdistämisellä onkin saatu lisättyä merkittävästi immuuniaktivaation vapauttajalääkkeistä hyötyvien potilaiden määrää.
– Virologinen perus- ja translationaalinen tutkimus on erittäin tärkeää, jotta tulevaisuuden viruksiin pohjautuva syövänhoito on entistä tehokkaampaa ja turvallisempaa, Erkko toteaa.
Palkinto julkistetaan kansainvälisillä ScanVir2019-kongressipäivillä Turussa 3.-5.6.2019 (www.utu.fi/scanvir2019). Säätiö jakaa samassa yhteydessä kymmenen pienempää apurahaa nuorille tutkijoille.
Lisätietoja:
Erkko Ylösmäki
Puh. 040 583 6604
erkko.ylosmaki@helsinki.fi
Laura Kakkola / Virustautien Tutkimussäätiön asiamies
Puh. 050 574 7101
laura.kakkola@utu.fi
*******************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme