Italian korkein tiedepalkinto akatemiaprofessori Kari Alitalolle
Julkaisuvapaa 20.6. klo 15
Palkinto myönnettiin Accademia Nazionale dei Lincein johtajan, professori Giorgio Parisin mukaan Kari Alitalon edistyksellisestä syöpätutkimuksesta.
Länsimaissa syöpä ja sydän-verisuonitaudit ovat suurimpia kuolinsyitä. Yhä useampi aikuinen saa elämänsä aikana syöpädiagnoosin, ja siksi syöpätutkimus ja uudet, tarkemmin kohdennetut hoitokeinot ovat tärkeitä taistelussa syöpää vastaan. Akatemiaprofessori Kari Alitalo johtaa Helsingin yliopistossa translationaalisen syöpälääketieteen tutkimusohjelmaa ja Suomen Akatemian huippuyksikköä, sekä toimii vastikään käynnistyneen iCAN osaamiskeskuksen tieteellisenä johtajana. Johtamassaan Wihurin tutkimuslaitoksessa akatemiaprofessori Alitalo käyttää veri-, imusuoni- ja kantasoluteknologiaa sydän-, verisuoni- ja useiden muiden sairauksien parempien hoitomuotojen etsimiseen.
Eräs tärkeä Alitalon ryhmän tutkimuskohde on imusuonisto, jonka ryhmän tutkijat muutamia vuosia sitten osoittivat ympäröivän myös keskushermostoa. Imusuonisto on mukana monien sairauksien synnyssä. Imusuonilla on erityisen suuri merkitys elimistön immuunivasteen muodostumisessa ja useiden syöpäkasvainten etäpesäkkeiden leviämisessä elimistöön. Ryhmä on onnistunut kokeellisesti vähentämään etäpesäkkeiden syntymistä imusolmukkeisiin. Toisaalta tutkimusryhmän eristämät kasvutekijät tarjoavat mahdollisuuden kasvattaa uusia imusuonia vaurioituneiden tilalle tai esimerkiksi lisätä sepelvaltimosuonia sydämessä.
Kari Alitalo on yksi maailman johtavista veri- ja imusuonten tutkijoista.
Accademia Nazionale dei Lincei on Italian vanhin, vuonna 1603 perustettu tiedeakatemia. Akatemia sijaitsee Roomassa ja se on nimetty ilveksen mukaan, jonka tarkka näkö kuvastaa tieteen havainnoinnin tarkkuutta. Virallisen tiedeakatemian aseman se sai 1871.https://www.lincei.it/it
Ryhmäkuvassa (kuva 2) professori Kari Alitalo 22.5.2019 työtovereidensa kanssa. Vasemmalta oikealle alhaalta: Katja Salo, Maria Arrano de Kivikko, Sinem Karaman, Salli Antila, Tanja Laakkonen, Jarmo Koponen, Tapio Tainola, Laura Fellman, Jennifer Paech, Shentong Fang, Maija Atuegwu, Elina Pylvänäinen, Laura Amoedo-Lopez, Shuo Chen, Anne Emilia Korhonen, Anni Näsi, Katariina Öörni, Andrea Rivas-Urbina, BAsma Ragab, Marianne Lähde, Andrey Anisimov, Zhilin Li, Maija Ruuth, Karthik Amudhala Hemanthakumur, Satu Paavonsalo, Harri Nurmi, Seppo Kaijalainen, Dmitri Chilov, Mari Jokinen, Laura Koski, Sarika Heino, Sawan Kumar Jha, Markus Räsänen, Veli-Matti Leppänen, Pauliina Kallio-Koistinen, Saija Piiroinen, David He, Jefim Brodkin, Kari Alitalo
Lisätietoja:
Akatemiaprofessori Kari Alitalo (kokousmatkalla USA:ssa 21.6. asti), +358 50 500 3572, kari.alitalo@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonentiedeviestinnän asiantuntija
Puh:050 406 2047maria.peltonen@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme