Suomalaiset NHL-tähdet pelastamassa Toronton yliopiston suomen kielen ja kulttuurin opetusta
8.7.2019 13:28:58 EEST | Audiomedia Oy | Tiedote
- Viime vuoden kokemukset olivat niin hyviä, että päätimme uusia turnauksen ainakin muutaman kerran. Meillä on hyvä tarina ja varainkeruulle hyvä tarkoitus, minkä turnaukseen osallistuvat NHL pelaajat ja yritykset ovat kokeneet merkitykselliseksi, sanoo hankeen käynnistänyt Esko Aho.
Viime vuoden turnauksen tuotto 50 000 Kanadan dollaria (34 000 euroa) annetaan Canadian Friends of Finland Education Foundation (CFFEF) – säätiön käynnistämään keräykseen, millä rahoitetaan Toronton yliopiston suomen kielen ja kulttuurin opetusta. Ohjelmaan on tähän mennessä osallistunut yli 1400 opiskelijaa, joista osalla on suomalaistausta. Ohjelma toimii nyt täysin lahjoitusten varassa Suomen opetusministeriön lakkautettua siihen suunnatun tukensa. Toronton yliopisto on yli 200 vuotta vanha, kansainvälisesti arvostettu Kanadan suurin julkinen yliopisto, jossa opiskelee lähes 90 tuhatta opiskelijaa.
Suomi-brändi kiinnostaa Pohjois-Amerikassa
Tällä hetkellä Finnish Studies -kurssin rahoitus on turvattu vuoteen 2021 asti. Suomen kielen ja kulttuurin opetus alkoi vuonna 1989 opetusministeriön rahoituksella, mikä on nyt päättynyt. Professuuria hoitaneen Börje Vähämäen (emer.) mukaan tärkein merkitys opetusohjelmalla on ollut Suomi tietouden vahvistamisessa koko Pohjois-Amerikassa.
- Suomen läsnäolo Kanadassa ja Yhdysvalloissa on viime vuosina vahvistunut merkittävästi taloudellisesti ja kaupallisesti. Suomi-brändi ja Suomen tuottamat innovaatiot kiinnostavat ja haluammekin opetusohjelmalla avata Suomi tietoutta laajalti seminaarien ja vierailevien luennoitsijoiden avulla. Tietysti toivomme, että Suomen opetusministeriö voisi harkita uudelleen päätöstään lakkauttaa opetuksen tuki. Nyt toiminnan jatkuminen on täysin lahjoitusten varassa.
Vähämäki uskoo, että Suomessa pelattavalla varainkeruuturnauksella on iso merkitys ohjelman jatkuvuuden turvaamiselle. -Turnaus kannustaa myös muita mahdollisia lahjoittajia tukemaan suomen kielen ja kulttuurin ohjelmaa. Tarkoituksemme on lahjoitusvaroin perustaa säätiö, mikä varmistaa suomen kielen ohjelman jatkuvuuden kauas tulevaisuuteen.
Ohjelmalla halutaan Vähämäen mukaan muistaa ja kunnioittaa myös 130 tuhannen Kanadaan muuttaneen suomalaisen elämäntyötä, historiaa ja kulttuuria. – Vaikka vaalimme Suomen kulttuurin perinteitä, tänä päivänä suomen kieli ja kulttuuri kiinnostavat myös muita kuin suomensukuisia. Pohjois-Amerikkaan suuntautuneen siirtolaisuuden ohella Suomen kulttuuri on laaja-alaisesti esillä historiasta nykypäivään, kuvailee Vähämäki.
- Meillä on Kanadan kanssa yhteisinä tekijöinä pohjoisuus ja arktisuus sekä hyvä maine, jonka varassa olemme kyenneet järjestämään rahoitusta vuodesta toiseen. Suomi-brändistä on helppo olla ylpeä, muistuttaa Vähämäki.
NHL-pelaajat luovat myönteistä Suomi-kuvaa
Keskeinen rooli nykyisen Suomi-kuvan luomisessa on ollut Pohjois-Amerikkaan asettuneille ammattikiekkoilijoilla, joista monet ovat viettäneet Kanadassa perheineen vuosikausia.
- Kiekkoilijat ovat tehneet perheineen suomalaisuutta tunnetuksi hienolla tavalla, mikä Kanadassa tunnetaan hyvin. Siksi NHL-pelaajien mukanaolo varainkeruussa on tärkeä viesti suomen kielen ja kulttuurin opetuksen jatkamisen puolesta, sanoo Vähämäki.
Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen säilymisellä on suuri merkitys myös uuden sukupolven Pohjois-Amerikan suomalaisille, uskoo pitkään Kanadan Edmontonissa pelannut Jari Kurri. - Suuri osa nykyisistä Kanadaan tai Yhdysvaltoihin muuttaneista suomalaisista on urheilijoita. Monet heistä sijoittuvat mantereelle pitkäaikaisesti perheineen, joille opetuksen jatkuminen tarjoaa tärkeän linkin suomen kieleen ja suomalaisuuteen.
- Me pelaajat haluamme olla mukana tukemassa Toronton yliopiston työtä suomalaisuuden tunnetuksi tekemisessä, sanoo Kurri pelaajien puolesta.
Keräyksen Suomessa käynnistänyt Esko Aho uskoo opetuksen jatkumisen hyödyntävän laajasti Pohjois-Amerikassa toimivia suomalaisia ja yrityksiä. – Olisi häpeä antaa suomen kielen ja kulttuurin opetuksen kuihtua aikana, jolloin olemme suomalaisina ja kansakuntana enemmän läsnä Pohjois-Amerikassa ja riippuvaisia yhteistyöstä kaikilla aloilla. NHL-pelaajien mukaan saaminen keräyksen vetureiksi osoittaa, miten kansainvälisillä areenoilla pelanneet ammattilaiset haluavat vastuullisesti vaalia omaa kieltään ja kulttuuriaan myös uusissa kotimaissaan.
- Olemme herätelleet turnauksella myös kanadalaisten yritysten kiinnostusta osallistua yliopiston opetuksen varainhankintaan. Suomalaiset jääkiekkoilijat ovat siellä tunnettuja ja erinomaisia Suomi-lähettiläitä, muistuttaa Aho.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku Laukkanenjournalist, MSSc
Puh:+358 502589markku.laukkanen@audiomedia.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin: Ilmastotoimissa on jo luovutettu fossiilitaloudelle1.4.2026 10:49:19 EEST | Artikkeli
Ilmastokeskustelu toistaa itseään vailla uusia avauksia VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen ilmastokeskustelu on jumiutunut ja keskustelu toistaa itseään. – Kokonaiskuva on kadonnut, jos ilmastopolitiikan ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan hakkuiden rajoittamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on annettu periksi fossiilitaloudelle. –Ilmastokeskustelussa on tapahtunut ajatusharha, kun luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos on sidottu yhteen tavalla, joka perustuu sademetsälogiikkaan, eikä pohjoisen talousmetsän todellisuuteen. Kun ajattelu monimuotoisuudesta kopioidaan sellaisenaan tropiikista Suomeen, yritetään taluttaa koiraa hännästä. Meidän toimintaympäristömme on erilainen. Ilmastokriisin ydin on Harlinin mukaan fossiilisten päästöissä. – Jos emme puhu ja etsi ratkaisuja niiden korvaamiseen, välttelemme ongelman ydintä. Emme voi kuvitella olevamme kokoamme suurempi globaali vaikuttaja, mutta voimme päättää, mihin suuntaan rakennamme omaa teollista ekosysteemiämm
Kansanedustaja Vesa Kallio: Hallitus hidastelee vähähiilisen rakentamisen edistämisessä26.3.2026 09:37:43 EET | Artikkeli
Tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. Ilmasto- ja ympäristöministeri uskoo vähähiilisen rakentamisen kasvuun Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalan mukaan laissa määriteltyjen rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvojen arvioidaan edistävän vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puun, kysyntää rakentamisessa. Multala vastasi kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) esittämään vähähiilisen rakentamisen edistämistä koskevaan kirjalliseen kysymykseen. –Raja-arvot on määritetty rakennusten käyttötarkoitusluokittain ja ne kiristyvät vuoden 2029 alussa. Ne otetaan käyttöön porrastetusti, jotta toimijat ehtivät sopeutua uusiin vaatimuksiin. Tarkoituksena on, että raja-arvoja kiristetään porrastetusti myös vuodesta 2029 eteenpäin, vastaa Multala. Multalan mukaan raja-arvot laajenevat tulevai
Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen: Ilmastotoimiin tarjotaan näennäisratkaisuja11.3.2026 08:30:00 EET | Artikkeli
Hakkuiden vähentäminen ei korvaa fossiilisten päästöjä Kun Suomen ilmastokeskustelu on keskittynyt hakkuiden vähentämiseen, globaalissa mittakaavassa se on näennäisratkaisu. – Puun kysyntä ei katoa, vaikka Suomi leikkaisi metsänhakkuitaan. Tuotanto vain siirtyy suurelta osalta toisiin maihin mutta taloudellinen tappio kohdistuu Suomeen, sanoo Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen. –Kyse on vuotovaikutuksesta, jossa päästöt tai tuotanto siirtyvät paikasta toiseen ilman, että ilmastovaikutus muuttuu. Samalla heikennetään kotimaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia tuottaa fossiilisia korvaavia tuotteita, kuten puurakenteita, biopolttoaineita ja biopohjaisia materiaaleja. Uusi alku Suomen ilmastopolitiikalle Leinosen mukaan ilmastopolitiikka ei voi rakentua yhden sektorin kuristamiseen, vaan sen on tarkasteltava koko talousjärjestelmää ja globaalia kysyntää. – Suomen ilmastokeskustelu on ajautunut poteroon. Metsät on nostettu keskiöön tavalla, joka sivuuttaa globaalin kokonaiskuvan ja
MTK:n Tero Hemmilä: Metsiin nojaava ilmastopolitiikka on ajautunut sivuraiteelle4.3.2026 08:44:37 EET | Artikkeli
Metsänomistajista ei pidä tehdä ilmastopolitiikan maksajia Metsäkeskustelu on ajautunut MTK:n uuden puheenjohtajan Tero Hemmilän mukaan ristiriitaiseen ja tarkoitushakuiseen asetelmaan. – Metsät nähdään ilmastopolitiikan ongelmana, vaikka ne ovat tosiasiassa olennainen osa ratkaisua. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ajattelua, faktoja ja yksityisen omaisuuden suojan kunnioittamista. –Metsiin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan paloittain, hiilinieluina, hakkuumäärinä tai suojeluprosentteina ilman, että ymmärretään kokonaisvaikutuksia metsänomistajille, kansantaloudelle tai ilmastolle. Näin päädytään väistämättä vääriin johtopäätöksiin, mikä ei ole metsänomistajien, mutta ei myöskään Suomen tai ilmastotavoitteiden edun mukaista. Hakkuukiellot myrkkyä talouden kasvuodotuksille Viime vuosien metsäkeskustelua on hallinnut huoli hiilinielujen heikkenemisestä. – Metsien hakkuut nostetaan tikun nokkaan, vaikka fossiilisten polttoaineiden alasajon tulisi olla ilmastopolitiikan y
Rakennusopin professori Markku Karjalainen: Puurakentaminen on ilmastopolitiikan käyttämätön työkalu25.2.2026 08:35:00 EET | Artikkeli
Puun käyttäminen erityisesti kerrostalojen rakentamisessa on vaikuttava tapa vähentää rakennussektorin päästöjä, jotka muodostavat kolmanneksen Suomen kaikista päästöistä. Vuoden alusta voimaan tulleet asetukset rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista ovat liian väljiä, eivätkä ohjaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimusten mukaan rakentamisen materiaalivalintoja riittävästi vähähiiliseen suuntaan. Tämä on kansallinen häpeä –Suomi on metsien maa, jolla on kaikki edellytykset käyttää vähähiilistä puurakentamista ilmastopolitiikan välineenä, mutta emme silti uskalla tehdä sitä. Minusta tämä on kansallinen häpeä, sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, rakennusopin professori Markku Karjalainen. Karjalaisen mukaan kyse ei ole teknologisesta kyvyttömyydestä, vaan poliittisista valinnoista, sääntelystä, haluttomuudesta ja uskalluksesta uudistaa vakiintuneita käytäntöjä. – Vaikka uudistettu rakentamislaki edellyttää rakennusten hiilijalanjäljen laskentaa, vähähiilisyyden raja-arvot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


