Suomalaiset NHL-tähdet pelastamassa Toronton yliopiston suomen kielen ja kulttuurin opetusta
- Viime vuoden kokemukset olivat niin hyviä, että päätimme uusia turnauksen ainakin muutaman kerran. Meillä on hyvä tarina ja varainkeruulle hyvä tarkoitus, minkä turnaukseen osallistuvat NHL pelaajat ja yritykset ovat kokeneet merkitykselliseksi, sanoo hankeen käynnistänyt Esko Aho.
Viime vuoden turnauksen tuotto 50 000 Kanadan dollaria (34 000 euroa) annetaan Canadian Friends of Finland Education Foundation (CFFEF) – säätiön käynnistämään keräykseen, millä rahoitetaan Toronton yliopiston suomen kielen ja kulttuurin opetusta. Ohjelmaan on tähän mennessä osallistunut yli 1400 opiskelijaa, joista osalla on suomalaistausta. Ohjelma toimii nyt täysin lahjoitusten varassa Suomen opetusministeriön lakkautettua siihen suunnatun tukensa. Toronton yliopisto on yli 200 vuotta vanha, kansainvälisesti arvostettu Kanadan suurin julkinen yliopisto, jossa opiskelee lähes 90 tuhatta opiskelijaa.
Suomi-brändi kiinnostaa Pohjois-Amerikassa
Tällä hetkellä Finnish Studies -kurssin rahoitus on turvattu vuoteen 2021 asti. Suomen kielen ja kulttuurin opetus alkoi vuonna 1989 opetusministeriön rahoituksella, mikä on nyt päättynyt. Professuuria hoitaneen Börje Vähämäen (emer.) mukaan tärkein merkitys opetusohjelmalla on ollut Suomi tietouden vahvistamisessa koko Pohjois-Amerikassa.
- Suomen läsnäolo Kanadassa ja Yhdysvalloissa on viime vuosina vahvistunut merkittävästi taloudellisesti ja kaupallisesti. Suomi-brändi ja Suomen tuottamat innovaatiot kiinnostavat ja haluammekin opetusohjelmalla avata Suomi tietoutta laajalti seminaarien ja vierailevien luennoitsijoiden avulla. Tietysti toivomme, että Suomen opetusministeriö voisi harkita uudelleen päätöstään lakkauttaa opetuksen tuki. Nyt toiminnan jatkuminen on täysin lahjoitusten varassa.
Vähämäki uskoo, että Suomessa pelattavalla varainkeruuturnauksella on iso merkitys ohjelman jatkuvuuden turvaamiselle. -Turnaus kannustaa myös muita mahdollisia lahjoittajia tukemaan suomen kielen ja kulttuurin ohjelmaa. Tarkoituksemme on lahjoitusvaroin perustaa säätiö, mikä varmistaa suomen kielen ohjelman jatkuvuuden kauas tulevaisuuteen.
Ohjelmalla halutaan Vähämäen mukaan muistaa ja kunnioittaa myös 130 tuhannen Kanadaan muuttaneen suomalaisen elämäntyötä, historiaa ja kulttuuria. – Vaikka vaalimme Suomen kulttuurin perinteitä, tänä päivänä suomen kieli ja kulttuuri kiinnostavat myös muita kuin suomensukuisia. Pohjois-Amerikkaan suuntautuneen siirtolaisuuden ohella Suomen kulttuuri on laaja-alaisesti esillä historiasta nykypäivään, kuvailee Vähämäki.
- Meillä on Kanadan kanssa yhteisinä tekijöinä pohjoisuus ja arktisuus sekä hyvä maine, jonka varassa olemme kyenneet järjestämään rahoitusta vuodesta toiseen. Suomi-brändistä on helppo olla ylpeä, muistuttaa Vähämäki.
NHL-pelaajat luovat myönteistä Suomi-kuvaa
Keskeinen rooli nykyisen Suomi-kuvan luomisessa on ollut Pohjois-Amerikkaan asettuneille ammattikiekkoilijoilla, joista monet ovat viettäneet Kanadassa perheineen vuosikausia.
- Kiekkoilijat ovat tehneet perheineen suomalaisuutta tunnetuksi hienolla tavalla, mikä Kanadassa tunnetaan hyvin. Siksi NHL-pelaajien mukanaolo varainkeruussa on tärkeä viesti suomen kielen ja kulttuurin opetuksen jatkamisen puolesta, sanoo Vähämäki.
Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen säilymisellä on suuri merkitys myös uuden sukupolven Pohjois-Amerikan suomalaisille, uskoo pitkään Kanadan Edmontonissa pelannut Jari Kurri. - Suuri osa nykyisistä Kanadaan tai Yhdysvaltoihin muuttaneista suomalaisista on urheilijoita. Monet heistä sijoittuvat mantereelle pitkäaikaisesti perheineen, joille opetuksen jatkuminen tarjoaa tärkeän linkin suomen kieleen ja suomalaisuuteen.
- Me pelaajat haluamme olla mukana tukemassa Toronton yliopiston työtä suomalaisuuden tunnetuksi tekemisessä, sanoo Kurri pelaajien puolesta.
Keräyksen Suomessa käynnistänyt Esko Aho uskoo opetuksen jatkumisen hyödyntävän laajasti Pohjois-Amerikassa toimivia suomalaisia ja yrityksiä. – Olisi häpeä antaa suomen kielen ja kulttuurin opetuksen kuihtua aikana, jolloin olemme suomalaisina ja kansakuntana enemmän läsnä Pohjois-Amerikassa ja riippuvaisia yhteistyöstä kaikilla aloilla. NHL-pelaajien mukaan saaminen keräyksen vetureiksi osoittaa, miten kansainvälisillä areenoilla pelanneet ammattilaiset haluavat vastuullisesti vaalia omaa kieltään ja kulttuuriaan myös uusissa kotimaissaan.
- Olemme herätelleet turnauksella myös kanadalaisten yritysten kiinnostusta osallistua yliopiston opetuksen varainhankintaan. Suomalaiset jääkiekkoilijat ovat siellä tunnettuja ja erinomaisia Suomi-lähettiläitä, muistuttaa Aho.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku Laukkanenjournalist, MSSc
Puh:+358 502589markku.laukkanen@audiomedia.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.
Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli
Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste
Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli
Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova
Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme