Suomalaiset NHL-tähdet pelastamassa Toronton yliopiston suomen kielen ja kulttuurin opetusta
- Viime vuoden kokemukset olivat niin hyviä, että päätimme uusia turnauksen ainakin muutaman kerran. Meillä on hyvä tarina ja varainkeruulle hyvä tarkoitus, minkä turnaukseen osallistuvat NHL pelaajat ja yritykset ovat kokeneet merkitykselliseksi, sanoo hankeen käynnistänyt Esko Aho.
Viime vuoden turnauksen tuotto 50 000 Kanadan dollaria (34 000 euroa) annetaan Canadian Friends of Finland Education Foundation (CFFEF) – säätiön käynnistämään keräykseen, millä rahoitetaan Toronton yliopiston suomen kielen ja kulttuurin opetusta. Ohjelmaan on tähän mennessä osallistunut yli 1400 opiskelijaa, joista osalla on suomalaistausta. Ohjelma toimii nyt täysin lahjoitusten varassa Suomen opetusministeriön lakkautettua siihen suunnatun tukensa. Toronton yliopisto on yli 200 vuotta vanha, kansainvälisesti arvostettu Kanadan suurin julkinen yliopisto, jossa opiskelee lähes 90 tuhatta opiskelijaa.
Suomi-brändi kiinnostaa Pohjois-Amerikassa
Tällä hetkellä Finnish Studies -kurssin rahoitus on turvattu vuoteen 2021 asti. Suomen kielen ja kulttuurin opetus alkoi vuonna 1989 opetusministeriön rahoituksella, mikä on nyt päättynyt. Professuuria hoitaneen Börje Vähämäen (emer.) mukaan tärkein merkitys opetusohjelmalla on ollut Suomi tietouden vahvistamisessa koko Pohjois-Amerikassa.
- Suomen läsnäolo Kanadassa ja Yhdysvalloissa on viime vuosina vahvistunut merkittävästi taloudellisesti ja kaupallisesti. Suomi-brändi ja Suomen tuottamat innovaatiot kiinnostavat ja haluammekin opetusohjelmalla avata Suomi tietoutta laajalti seminaarien ja vierailevien luennoitsijoiden avulla. Tietysti toivomme, että Suomen opetusministeriö voisi harkita uudelleen päätöstään lakkauttaa opetuksen tuki. Nyt toiminnan jatkuminen on täysin lahjoitusten varassa.
Vähämäki uskoo, että Suomessa pelattavalla varainkeruuturnauksella on iso merkitys ohjelman jatkuvuuden turvaamiselle. -Turnaus kannustaa myös muita mahdollisia lahjoittajia tukemaan suomen kielen ja kulttuurin ohjelmaa. Tarkoituksemme on lahjoitusvaroin perustaa säätiö, mikä varmistaa suomen kielen ohjelman jatkuvuuden kauas tulevaisuuteen.
Ohjelmalla halutaan Vähämäen mukaan muistaa ja kunnioittaa myös 130 tuhannen Kanadaan muuttaneen suomalaisen elämäntyötä, historiaa ja kulttuuria. – Vaikka vaalimme Suomen kulttuurin perinteitä, tänä päivänä suomen kieli ja kulttuuri kiinnostavat myös muita kuin suomensukuisia. Pohjois-Amerikkaan suuntautuneen siirtolaisuuden ohella Suomen kulttuuri on laaja-alaisesti esillä historiasta nykypäivään, kuvailee Vähämäki.
- Meillä on Kanadan kanssa yhteisinä tekijöinä pohjoisuus ja arktisuus sekä hyvä maine, jonka varassa olemme kyenneet järjestämään rahoitusta vuodesta toiseen. Suomi-brändistä on helppo olla ylpeä, muistuttaa Vähämäki.
NHL-pelaajat luovat myönteistä Suomi-kuvaa
Keskeinen rooli nykyisen Suomi-kuvan luomisessa on ollut Pohjois-Amerikkaan asettuneille ammattikiekkoilijoilla, joista monet ovat viettäneet Kanadassa perheineen vuosikausia.
- Kiekkoilijat ovat tehneet perheineen suomalaisuutta tunnetuksi hienolla tavalla, mikä Kanadassa tunnetaan hyvin. Siksi NHL-pelaajien mukanaolo varainkeruussa on tärkeä viesti suomen kielen ja kulttuurin opetuksen jatkamisen puolesta, sanoo Vähämäki.
Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen säilymisellä on suuri merkitys myös uuden sukupolven Pohjois-Amerikan suomalaisille, uskoo pitkään Kanadan Edmontonissa pelannut Jari Kurri. - Suuri osa nykyisistä Kanadaan tai Yhdysvaltoihin muuttaneista suomalaisista on urheilijoita. Monet heistä sijoittuvat mantereelle pitkäaikaisesti perheineen, joille opetuksen jatkuminen tarjoaa tärkeän linkin suomen kieleen ja suomalaisuuteen.
- Me pelaajat haluamme olla mukana tukemassa Toronton yliopiston työtä suomalaisuuden tunnetuksi tekemisessä, sanoo Kurri pelaajien puolesta.
Keräyksen Suomessa käynnistänyt Esko Aho uskoo opetuksen jatkumisen hyödyntävän laajasti Pohjois-Amerikassa toimivia suomalaisia ja yrityksiä. – Olisi häpeä antaa suomen kielen ja kulttuurin opetuksen kuihtua aikana, jolloin olemme suomalaisina ja kansakuntana enemmän läsnä Pohjois-Amerikassa ja riippuvaisia yhteistyöstä kaikilla aloilla. NHL-pelaajien mukaan saaminen keräyksen vetureiksi osoittaa, miten kansainvälisillä areenoilla pelanneet ammattilaiset haluavat vastuullisesti vaalia omaa kieltään ja kulttuuriaan myös uusissa kotimaissaan.
- Olemme herätelleet turnauksella myös kanadalaisten yritysten kiinnostusta osallistua yliopiston opetuksen varainhankintaan. Suomalaiset jääkiekkoilijat ovat siellä tunnettuja ja erinomaisia Suomi-lähettiläitä, muistuttaa Aho.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku Laukkanenjournalist, MSSc
Puh:+358 502589markku.laukkanen@audiomedia.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Satelliittiseurannalla ajantasaista tietoa metsätuhojen seurantaan3.7.2025 10:58:26 EEST | Artikkeli
Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja. –Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi. Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoittee
MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli
Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol
Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli
Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi
Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli
Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks
Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli
Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme