Ikääntynyt kudos voidaan korjata naapurisolujen signaaleja estämällä

– Tutkimuksemme korostaa solujen yhteistyön tärkeyttä. Muutokset yhdessä solutyypissä johtavat solujen keskinäisen viestinnän kautta toistenkin solujen ikääntymiseen. Vanhentava viestinviejä voidaan kuitenkin hiljentää lääkkeillä, mikä tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia korjata kudoksen toimintaa, sanoo tutkimusta johtanut, Suomen Akatemian Kantasolumetabolian huippuyksikön johtaja Pekka Katajisto.
Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat, kuinka suolen uudistumiskyky heikkenee ikääntymisen yhteydessä. Käyttäen mallina niin kutsuttuja organoideja – pieniä laboratoriossa kasvatettuja suolen osia – he ymmärsivät, että kudosta uudistavien ja korjaavien kantasolujen toiminta heikkenee naapurisolujen lähettämien vääränlaisten viestien johdosta.
– Uudet tekniikat ovat mahdollistaneet kudoksen ylläpitoa koskevat tutkimukset yksittäisen solun tasolla, ja paljastivat mitkä solutyypit ovat vastuussa kudoksen toiminnan heikkenemisestä. Yllätykseksemme nuoretkin kantasolut menettivät kudoksen uudistamiskykynsä vanhojen naapurisolujen vieressä, kertoo päätutkija, tohtorikoulutettava Nalle Pentinmikko.
Normaalisti suolen sisäpintaa peittävä epiteeli uudistuu jatkuvasti kudoksessa olevien kantasolujen ansiosta. Tämä toiminta riippuu soluympäristöstä saapuvista Wnt-signaaleista. Tutkimus osoittaa, että ikääntymisen myötä kantasolujen naapurit, Panethin solut, alkavat tuottaa Notum nimistä entsyymiä, joka estää Wnt-signaalien toiminnan. Notum-entsyymiä vastaan kehitetty lääkeaine kuitenkin palautti kantasolujen toiminnan nuoren kaltaiseksi ja nopeutti muun muassa vanhojen eläinten toipumista rankoista solusalpaajahoidosta.
Ikääntymisestä johtuva kudosten uusiutumisen hidastuminen haittaa erilaisista vammoista toipumista ja vaikeuttaa useiden lääkeaineiden annostelua. Notum-entsyymin toimintaa estävät lääkkeet saattavat kasvattaa lääkkeiden terapeuttista vaikutusaluetta ja nopeuttaa toipumista alati kasvavassa ikääntyneiden väestönosassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Pekka Katajisto, Biotekniikan Instituutti, HiLIFE, Helsingin yliopisto, +358 40 708 5349, pekka.katajisto@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461, comms.viikki@helsinki.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Keski-ikäisenä laihduttavalle pidempi ja terveempi elämä27.5.2025 18:05:24 EEST | Tiedote
Elintapojen muutoksilla saavutetulla painonpudotuksella voidaan saada merkittäviä terveyshyötyjä vuosikausiksi, eikä siihen tarvita kirurgiaa tai lihavuuslääkkeitä. Diabeteksen välttämisen ohella voidaan estää myös muita kroonisia sairauksia, kuten valtimotauteja, keuhkosairauksia ja syöpiä.
Kutsu medialle: Eläinsuojeluvalvontaa ja eläinsuojelurikoksia koskevan raportin julkistamistilaisuus eduskunnassa 3.6. klo 9–1027.5.2025 11:13:45 EEST | Kutsu
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan eläinten kaltoinkohtelun ja siihen puuttumisen tilasta ja kehittämistarpeista. Asianmukainen puuttuminen edellyttää ymmärrystä eläinten kaltoinkohtelun ja eläinrikosten erityispiirteistä.
Väitös: Palestiina osoittaa, että globaali teknologiatalous on yhteydessä kolonialismiin27.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Startup-yrittäjyyden, uuden teknologian ja riskipääoman poliittisia vaikutuksia ei voida ymmärtää ilman asiayhteyttä asuttajakolonialismiin, paljastaa Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.
Tunnetut riskitekijät eivät yksin riitä selittämään sairauksien kertymistä26.5.2025 10:14:01 EEST | Tiedote
Elämänkaaren aikaiset mitatut ja piilevät riskitekijät selittävät jopa kolme neljäsosaa monisairastavuuden kehittymisestä keski-iästä vanhuuteen. Tunnetut riskitekijät, kuten ylipaino, korkea verensokeri ja kohonnut verenpaine, selittävät merkittävän osan sairauksien kertymisestä. Silti yli puolta sairauksien kertymisestä ei pystytä selittämään tunnettujen riskitekijöiden avulla.
Unella ja kehon lämmöllä voi olla yllättävä vaikutus masennuslääkkeiden tehoon23.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset haastavat nykykäsityksen masennuslääkkeiden vaikutusmekanismeista ja avaavat oven uudenlaisiin hoitotapoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme