Juuri julkaistu: Harvinaisessa keuhkosyövässä yksilöllisiä eroja
Syöpätutkimus hyödyntää biopankkeja tulevaisuudessa yhä useammin. Biopankkien ideana on kerätä potilailta mahdollisimman paljon kudos- ja verinäytteitä ja tallentaa niistä tietoja digitaalisesti tietokantaansa. Mitä laajempi tietokanta on, sitä tarkempaa tietoa sairaudesta ja siihen vaikuttavasta hoidosta saadaan.
Viime vuodet ovatkin olleet biopankeille kiireistä aikaa: kymmeniä tuhansia uusia näytteitä on kerätty ja jo olemassa olevia patologian arkistonäytteitä on siirretty biopankkiin, esimerkiksi HUSissa on näin tehty jo yli miljoonan potilaan näytteille. Mutta tämäkään ei riitä, vaan näytteitä tarvitaan lisää.
"Yksilöllistetty syövän lääkehoito edellyttää laadukkaita näytteitä, joista saadaan esimerkiksi geneettistä tietoa", HUSLABin osastonylilääkäri ja molekyylipatologian professori Johanna Arola sanoo.
Harvinaisten sairauksien tutkiminen on mahdollista biopankkien ansiosta ja tällöin on tarpeen yhdistää useamman biopankin materiaalia. Arvostetussa patologian alan tiedelehdessä on juuri julkaistu harvinaista keuhkosyöpää koskeva tutkimus, jossa on ensimmäisen kerran käytetty kolmen suomalaisen sairaalabiopankin yhdistettyä aineistoa.
Somatostatiinireseptoreita kasvaimessa ja etäpesäkkeissä
Tutkimuksessa keskityttiin harvinaiseen keuhkosyövän muotoon eli keuhkon karsinoideihin, jotka kuuluvat hormoneja tuottavista soluista syntyviin neuroendokriinisiin kasvaimiin. Näitä kasvaimia esiintyy useimmiten suolistossa, haimassa ja keuhkoissa.
Terveystieteiden maisteri Tiina Vesterisen väitöskirjaan kuuluvassa tutkimuksessa selvitettiin, löytyykö karsinoidikasvaimista kasvuhormonin estäjähormonin reseptorin eli somatostatiinireseptorin viittä eri alatyyppiä ja mikä on niiden merkitys potilaan ennusteen kannalta.
Retrospektiivinen tutkimus perustuu 178:aan kasvainnäytteeseen ja niihin liittyviin potilastietoihin. Näytteet tästä harvinaisesta sairaudesta oli vuosien kuluessa kerätty patologian arkistoihin ja sittemmin siirretty sairaalabiopankkeihin. Näytteet käsiteltiin ja luokiteltiin uudelleen sekä digitalisoitiin. Kasvaimista otettuja näytteitä pystyttiin analysoimaan tarkkaan ja kohdennetusti uuden sukupolven kudossiruteknologian ansiosta.
Tutkimuksessa selvisi, että sekä keuhkon emokasvaimista että etäpesäkkeistä löytyi vaihtelevia määriä kaikkia viittä somatostatiinireseptorin alatyyppiä.
Neuroendokriinisesta keuhkokasvaimesta voidaan nyt tehdä aiempaa tarkempi diagnoosi ja ennuste somatostatiinireseptorien alatyyppien mukaan. Tieto kasvaimen reseptoriprofiilista mahdollistaa jatkossa potilaan seurannan ja hoidon räätälöimisen.
"Nyt kun tiedämme, mitä reseptoreita kasvaimesta löytyy voimme hyödyntää niihin kiinnittyviä lääkemolekyylejä. Näiden molekyylien avulla voidaan sekä kuvantaa kasvaimia, että käyttää niitä taudin hoidossa", Johanna Arola kertoo.
Arola arvioi, että Suomessa on tällä hetkellä vahva tietämys tästä harvinaisesta syöpätyypistätaudista. Jatkotutkimusten tulokset ohjaavat sitä, miten seurantaa ja hoitoa tullaan edelleen kehittämään.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Yhteyshenkilöt
Osastonylilääkäri Johanna Arola, HUSLAB, puh. 050 5511 853, johanna.arola@hus.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme