Suomalainen koulutustaso ja osaaminen ovat laskeneet - nykyinen kehityssuunta uhkaa jo Suomen tulevaa talouskasvua

Pisa-tutkimuksissa testitulokset luonnontieteiden, matematiikan ja lukutaidon osalta ovat laskeneet vuoden 2006 jälkeen. Luonnontieteellinen osaaminen on yhdeksässä vuodessa pudonnut yhden kouluvuoden oppimäärän verran. Tulokset antavat viitteitä sille, että Suomessa inhimillisen pääoman taso on laskussa ja tämä kehityssuunta tulee näkymään myöhemmin heikompana talouskasvuna. Suomessa koulutustason nousun pysähtyminen on paikannettavissa 2000-luvun alkupuolelle, mikä on seurausta koulutuspoliittisista päätöksistä. Tällöin tarjontaa supistettiin ja tämä näkyy nyt nuorten korkeakoulutustasossa.
Suomalainen koulutustaso olisi Pisa-testituloksia helpommin korjattavissa esimerkiksi lisäämällä kolmannen asteen aloituspaikkoja, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
- Nykykehityksen valossa 1970-luvun lopussa syntyneet ikäryhmät uhkaavat jäädä Suomen korkeimmin koulutetuiksi ikäryhmiksi. Sekä koulutustaso että osaaminen ovat meillä laskussa. Kehityssuunta on pysäytettävä, jotta Suomi voi tulevaisuudessakin kasvaa ja ylläpitää hyvinvointivaltiota.
Tuottavuuskehityksen edellytyksenä ovat Kauhasen mukaan dynaamiset työmarkkinat. Suomen työmarkkinat ovat nykyisellään varsin dynaamiset, sillä suhdannetilanteesta riippumatta työpaikkoja sekä syntyy että tuhoutuu. Työmarkkinoiden dynamiikka ei kuitenkaan ole kiihtymässä vaan päinvastoin, Kauhanen muistuttaa.
- Yhdysvalloissa työmarkkinoiden dynamiikka on hiipunut koko 2000-luvun, ja vaikka Suomessa kehitys on ollut vakaampaa, on meilläkin nähtävissä viitteitä dynamiikan hiipumisesta. Työmarkkinoiden dynaamisuuteen voidaan kuitenkin vaikuttaa poliittisin päätöksin. Esimerkiksi kilpailukieltosopimusten yleistymiseen tulisi kiinnittää huomiota.
Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet kilpailukieltosopimusten hidastavan työmarkkinoiden dynamiikkaa ja innovaatioiden leviämistä. Purkamalla työvoiman liikkumisen esteitä, kuten täsmentämällä kilpailukieltosopimusten käyttöön liittyvää sääntelyä tai päivittämällä irtisanomissuojaa, voidaan kiihdyttää työmarkkinoiden dynamiikkaa, toteaa Kauhanen keväällä julkaistussa Suomen kasvu -kirjassa.
Myös suomalaisen palkkamuodostuksen tulisi muuttua joustavammaksi. Etla muistuttaa, että kansainvälisellä tasolla tarkasteltuna nimellispalkat ja erityisesti reaalipalkat ovat Suomessa erittäin jäykkiä: palkkajäykät maat menettävät tutkimusten valossa merkittävästi kilpailukykyään verrattuna rahaliiton maihin, joiden palkat ovat joustavia. Palkkajäykkyyden vähentämiseen oiva keino olisi paikallisen sopimisen mahdollisuuden lisääminen, jolloin työehdot sovittaisiin yritystasolla: näin palkat saataisiin sopeutettua yrityksen kohtaaman mahdollisen negatiivisen sokin tilanteeseen.
Kauhanen, Antti: Osaavan työvoiman tarjonta ja työmarkkinat. Teoksessa Suomen kasvu - Mikä määrää tahdin muuttuvassa maailmassa? Toim. Seppo Honkapohja ja Vesa Vihriälä. Taloustieto Oy. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. Paulon säätiö.
Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA, p.+358 50 5697627, antti.kauhanen@etla.fi
Yhteyshenkilöt
Antti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.
Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.
Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09
Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme