Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä

EU:n hiilirajamekanismin tavoitteena on ehkäistä hiilivuotoa eli tilannetta, jossa unionin ilmastosääntelystä johtuva hiilen hinnoittelu siirtää tuotantoa maihin, joissa sääntely on löyhempää. Tällä hetkellä mekanismi koskee teollisuuden valmistusprosessin suoria päästöjä raudan, teräksen ja alumiinin valmistuksessa. EU harkitsee kuitenkin vuonna 2027, tullaanko järjestelmää laajentamaan näissä tuoteryhmissä myös epäsuoriin päästöihin, eli tuotannossa kulutetun sähkön aiheuttamiin päästöihin.

Samalla komissiossa pohditaan, miten mahdollinen laajennus sovitetaan yhteen nykyisen päästökaupan epäsuoran kustannustuen (Suomessa teollisuuden sähköistämistuki) kanssa ja millainen on laajennuksen vaikutus teollisuuden kilpailukykyyn.

Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan EU:n kaavailema CBAM-laajennus yhdistettynä epäsuoran kustannustuen päättymiseen lisäisi tuonnin kustannuksia ja samalla vähentäisi tuontia muutamia prosentteja, jolloin hiilivuotoriski pienenisi. Tänään julkaistussa tutkimuksessa Hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin: vaikutukset Suomelle (Etla Raportti 178) on simuloitu eri skenaarioita hiilirajamekanismin laajennuksen ja tukimuutosten vaikutuksista. Tutkimuksen on rahoittanut työ- ja elinkeinoministeriö.

Tuonnin reagointi CBAM-laajennukseen on arvion mukaan merkittävintä alumiinisektorilla, mutta raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia.

Muuttuuko teollisuuden kilpailuasetelma EU:ssa ja Suomessa?

Epäsuoran kustannustuen, kuten Suomessa käytössä olevan teollisuuden sähköistämistuen, tavoitteena on ollut ehkäistä hiilivuotoa sekä turvata teollisuuden kilpailukykyä. Teollisuus on ollutkin huolissaan kilpailukyvyn menettämisestä, kun sähköistämistuki tänä vuonna päättyy.

Tukea on myönnetty Suomessa eniten paperiteollisuudelle, mutta sen piirissä on ollut myös joitakin terästä tuottavia laitoksia. Terässektorilla CBAM-laajennus vähentäisi sähköistämistuen loppumisesta mahdollisesti seuraavaa hiilivuotoriskiä. Samalla se kuitenkin nostaisi tuontihintoja jonkin verran. Vaikutukset kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä materiaaleja hyödyntäviin toimialoihin eli rakentamiseen ja konepajateollisuuteen, missä kustannuspaineet voivat kasvaa.

– Arviomme mukaan alumiinissa kustannusvaikutus voi olla noin 4–9 prosenttia ja raudassa sekä teräksessä noin 1–2 prosenttia tuonnin arvosta. CBAM-laajennus yhdistettynä sähköistämistuen päättymiseen ei kuitenkaan näyttäisi muodostavan merkittävää riskiä teollisuuden kilpailukyvylle, arvioi Etlan vanhempi tutkija Maria Wang.

EU:n hiilitullien laajennus epäsuoriin päästöihin on tutkijoiden mukaan linjassa EU:n ilmastopolitiikan tavoitteiden kanssa ja vahvistaa hiilen hinnoittelun kattavuutta ilman merkittäviä häiriöitä kauppavirtoihin.  

– Toki politiikkakokonaisuuden arvioinnissa on Suomessakin syytä huomioida myös muiden EU:n jäsenvaltioiden erilaiset tukikäytännöt ja niiden mahdolliset vaikutukset, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Wang, Maria & Kuusi, Tero: Hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin: vaikutukset Suomelle (Etla Raportti 178)