Jyväskylän yliopistoJyväskylän yliopisto

Ekososiaaliset innovaatiot: Työtä pyöräpajoissa ja luomuruokaosuuskunnissa

Jaa
Ekososiaalisissa innovaatioissa luodaan ekologisesti kestäviä tuotanto- ja elämäntapoja esimerkiksi materiaalien kierrätyksen, pyöräilykulttuurin ja ruokajärjestelmän muutoksen avulla. Samalla niissä työllistetään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä ja lisätään osallisuutta tasavertaisella tavalla.

Jyväskylän yliopiston, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen nelivuotisessa ECOSOS-tutkimuksessa tällaista ruohonjuuritason toimintaa on ryhdytty kutsumaan ekososiaalisiksi innovaatioiksi. Suomen Akatemian rahoittamassa nelivuotisessa tutkimuksessa tutkittiin viidessä Euroopan maassa ekososiaalisia innovaatioita ja sosiaaliturvajärjestelmiä. Lisäksi tarkasteltiin suomalaisten työttömien nuorten työhön liittyviä arvoja sekä sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä ekososiaalisesta siirtymästä sosiaalityössä ja laajemmin yhteiskunnassa

Aamukahvit lehdistölle ja yhteistyökumppaneille

Tervetuloa kuulemaan lisää ECOSOS-hankkeen tuloksista ja politiikkasuosituksista tiistaina 20.8. klo 8.30-10 Kahvila Kulmaan, os. Rantakatu 10.
Tilaisuuden avaa ECOSOS-tutkimushankkeen vetäjä, sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies Kokkolan yliopistokeskuksesta. Mukana on myös koko tutkimusryhmä sosiaalityön professori Kati Närhi Jyväskylän yliopistosta sekä tutkijatohtorit Ingo Stamm ja Tuuli Hirvilammi.

----

Ekososiaaliset innovaatiot yhdistävät sosiaalista ja ekologista kestävyyttä.

Ekososiaaliset innovaatiot ovat organisoituneet yhdistyksiksi, osuuskunniksi tai sosiaalisiksi yrityksiksi. Ihmiset, joita ei ole työmarkkinoilla onnistanut, löytävät niistä järkevää toimintaa. Ne soveltavat yhteisöllisen ja solidaarisen talouden ajattelua. Taloudellista tulostakin voi tulla, mutta sitä käytetään vain yhteisön tavoitteiden tueksi.

Monilla ekososiaalisilla innovaatioilla on jo vakiintunut asema uusiotuotteiden kehittäjänä ja osana paikkakunnan palveluita. Suomesta tyypillisiä esimerkkejä ovat alun perin nuorten työllistymiseen perustetut työpajat, kuten Kokkotyösäätiö ja After Eight -kahvila Keski-Pohjanmaalla.

Solidaarisuustalouden tai yhteisötalouden tarjoamia työmahdollisuuksia ei ole riittävästi hyödynnetty

Koska luonnonvarat ovat rajalliset, on uskallettava ajatella myös talouskehitystä, joka irrottautuu talouskasvusta. Palkkatyön ohella on löydyttävä muutakin toimintaa, jolla ihminen voi osallistua yhteiskuntaan. Yhteisötalous tarjoaa runsaasti mielekkäitä työllistymismahdollisuuksia, joita ei ole riittävästi hyödynnetty. Myöskään sosiaalityöllä tulisi olla enemmän keinoja hyödyntää ekososiaalisia innovaatioita varsinkin työttömien tukemisessa.

Nuorille työn merkitys ympäristön kannalta saattaa olla jopa kynnyskysymys työmarkkinoille hakeutumiselle. Nuorten ilmastoahdistus haastaa jo nyt käsitystä palkkatyöstä ja toimijuudesta uudella tavalla.

Eurooppalaisten yhteiskuntien työllisyyspalvelut ja sosiaaliturva eivät ole vielä siirtyneet tukemaan kestävää yhteiskuntaa, jonka edelläkävijöinä ekososiaalisia innovaatioita voidaan pitää. Sosiaaliturvaa ja työmarkkinapolitiikkaa on tarkasteltu tähän asti lähinnä kasvutalouden ja tulonsiirtojen näkökulmasta. Nyt niissä on ajankohtaista nostaa esiin ympäristöllisen kestävyyden sekä sosiaalisen osallisuuden näkökulmat.

Tutkimushankkeen tulokset ekososiaalisista innovaatioista ovatkin jo konkreettisia esimerkkejä siitä, miten ruohonjuuritasolla on mahdollista konkretisoida uuden hallitusohjelman tavoitetta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen yhteiskunnasta.

Suosituksia politiikalle

Sosiaaliturvan ja työllistämisen kehittämisessä pitää yhdistää paremmin ympäristön, talouden ja sosiaalisen hyvinvoinnin tavoitteet. Haasteista huolimatta ekososiaaliset innovaatiot ovat siinä onnistuneet ja niistä voidaan ottaa konkreettista mallia.

Ekososiaaliset innovaatiot ansaitsevat pitkäjänteisemmän, varmemman ja selkeämmän tuen, jotta niiden mahdollisuudet saadaan täyteen käyttöön. Nyt niiden voimavaroja kuluu kohtuuttomasti yksilöiden sosiaaliturvan ja työllistämispolitiikan kiemuroissa ja järjestöjen hankerahoituksen byrokratiassa.

Ekososiaalisten innovaatioiden merkitystä taloudelle tulee arvostaa laajemmin kuin vain kaupallisena toimintana tai työllistäjänä. Ne ovat ratkaisujen kokeilualusta monille aivan keskeisille yhteiskunnallisille kysymyksille ja toimiville liikeideoille.

Sosiaaliturvan ja työllistämisen sääntöjä on väljennettävä niin, että muunkinlainen yhteiskunnallisesti mielekäs toiminta kuin palkkatyö on mahdollista. Siksi perustuloon liittyviä kokeiluja on ehdottomasti jatkettava. Sosiaalityöllä on oltava mahdollisuus tukea tällaista ekososiaalista siirtymää. Sosiaalityö tulee ottaa myös keskeisemmin osaksi kuntien kestävän kehityksen politiikkaa. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Aila-Leena Matthies aila-leena.matthies@chydenius.fi
Tuuli Hirvilammi tuuli.hirvilammi@chydenius.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on monitieteinen, Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen muodostama yliopistokeskus, jonka toimintaa koordinoi Jyväskylän yliopisto. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on aikuisille suunnatun yliopistollisen opetuksen ja oppimisen edelläkävijä sekä kansainvälisesti ja alueellisesti verkottunut tutkimuskumppani.
www.chydenius.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle tunnustusta laadukkaasta opetuksesta ja tutkimuksesta - AACSB-akkreditointi myönnettiin kuudeksi vuodeksi eteenpäin3.7.2024 10:30:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu on saanut arvostetun tunnustuksen korkealaatuisesta opetuksestaan ja tutkimuksestaan, kun sille myönnettiin AACSB-akkreditointi kuudeksi vuodeksi eteenpäin. Kauppakorkeakoulun vahvuuksina pidettiin erityisesti sitoutumista vastuullisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Susanna Lähde on ensimmäinen Jyväskylästä valmistunut diplomi-insinööri – heti perään valmistuu myös oma puoliso2.7.2024 11:00:00 EEST | Tiedote

Susanna Lähde on ensimmäinen Jyväskylän yliopistosta diplomi-insinööriksi valmistunut opiskelija. Susanna opiskeli Jyväskylässä tieto- ja ohjelmistotekniikan diplomi-insinööriohjelmassa ja työskentelee tällä hetkellä Valmetilla. Myös Susannan puoliso Aatu Laitinen valmistuu tänä keväänä diplomi-insinööriksi ensimmäisten joukossa. Tekniikan alan koulutus alkoi Jyväskylän yliopistossa vuonna 2021.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye