Jyväskylän yliopisto

Sii­ka on ter­veel­lis­tä syö­tä­vää, mut­ta laa­tu vaih­te­lee eri vuo­de­nai­koina

Jaa
Tuore tutkimus vahvisti tiedon, jonka moni luonnonkaloja kalastava ja syövä kansalainen on huomannut käytännössä: kalojen kunto ja lihasten koostumus heikentyvät kutuaikana. Kutu on kaloille melkoinen voimainponnistus, ja kalat käyttävät mätiin ja maitiin kasvukaudella kertynyttä energiaansa. Jyväskylän yliopistossa viimeistelty kansainvälinen yhteistyötutkimus osoitti, että siian lihasten omega-3 rasvahappojen pitoisuudet vähenivät alle puoleen kesän kasvukauden lopusta joulukuiseen kutuun mennessä. Tulokset julkaistiin Freshwater Biology –tiedejulkaisussa elokuussa 2019.
Siika siirtää talvella kutuaikana paljon omega-3 rasvahappoja mätiin ja maitiin, mutta välttää elohopean siirtämistä niihin. Samalla lihaksen rasvahappopitoisuus laskee ja elohopeapitoisuus nousee. Kesän kasvukaudella siian lihaksen rasvahappopitoisuus vuorostaan nousee ja elohopeapitoisuus laskee. Kuva: Ossi Keva/Jyväskylän yliopisto
Siika siirtää talvella kutuaikana paljon omega-3 rasvahappoja mätiin ja maitiin, mutta välttää elohopean siirtämistä niihin. Samalla lihaksen rasvahappopitoisuus laskee ja elohopeapitoisuus nousee. Kesän kasvukaudella siian lihaksen rasvahappopitoisuus vuorostaan nousee ja elohopeapitoisuus laskee. Kuva: Ossi Keva/Jyväskylän yliopisto

Tutkimuksen kohteena olivat Enontekiön Kilpisjärven siiat, joita tutkittiin vuoden ympäri yhden vuoden ajan. Siian lihaksen laadullisia muutoksia mitattiin rasvahappojen ja elohopean osalta.

”Havaitsimme, että omega-3 rasvahappojen pitoisuudet siian lihaksessa vähenivät noin 60 prosenttia kesän kasvukauden lopusta siian kutuun. Vastaavasti siian lihaksen elohopeapitoisuus oli pienin kesällä, ja korkeimmillaan kudun jälkeen. Elohopeapitoisuudet olivat kaikkina tutkittuina ajankohtina selvästi pienempiä kuin kansallisen terveyssuosituksen raja-arvo 0.5 ppm”, sanoo väitöskirjatutkija Ossi Keva Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Kevan mukaan siika ei siirrä elohopeaa mätiin ja maitiin kutuaikana vaan se kertyy lihaskudokseen. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että Kilpisjärven siikojen lihasten omega-3 rasvahappopitoisuus alkoi kasvaa heti kudun jälkeen. Myös elohopeapitoisuus kääntyi laskuun kevään edetessä, kun siiat alkoivat jälleen syödä aktiivisesti.

Lapin kalastaja osaa pyytää siikaa oikeaan aikaan

Siikojen vuodenaikaisrytmiä luonnehtii kesän kasvukausi, sekä talvinen laihtuminen kudun jälkeen. Kilpisjärvellä, Suomen kylmimmässä osassa, avovesi- ja talvikausi ovat likimain yhtä pitkiä.

”Kilpisjärven siikojen onkin kerättävä lyhyellä kasvukaudellaan kesä-elokuussa riittävästi energiaa sekä jouluna tapahtuvaan kutuun, että selviytymiseen jälleen kesäkuun puolivälissä alkavaan uuteen avovesikauteen”, sanoo tutkimusta luotsannut professori Kimmo Kahilainen norjalaisesta Norway Inland-yliopistosta.

Monet paikalliset kalastajat Lapissa pyytävätkin talvisiikansa syksyllä heti kasvukauden jälkeen, kun kalan kunto on korkea ja ravitsemuksellinen laatu parhaimmillaan.

”Tutkimustuloksemme rasvahappojen ja elohopean osalta antavat tieteellistä pohjaa tälle paikallisten tuntemalle ilmiölle. Oletettavasti tulokset ovat yleistettävissä myös muihin kalalajeihin ja muualle Suomeen, mutta teemme asiasta parhaillaan lisätutkimuksia. Ravitsemuksellisista syistä kaloja tai ainakin siikaa kannattaa siis pyytää niiden kasvukaudella ja toisaalta antaa kuteville yksilöille kuturauha”, Keva sanoo.

Tutkimus siian rasvahappopitoisuuksien vuodenaikaisvaihteluista on julkaistu Freshwater Biology –tiedejulkaisussa elokuussa 2019. Linkki julkaisuun: https://doi.org/10.1111/fwb.13381

Tutkimus siian elohopeapitoisuuksien vuodenaikaisvaihteluista on julkaistu Environmental Pollution –tiedejulkaisussa syyskuussa 2017. Linkki julkaisuun: https://doi.org/10.1016/j.envpol.2017.09.012

Lisätietoja:
Ossi Keva, Jyväskylän yliopisto, ossi.keva@jyu.fi, puh. +358 400 61 8944
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. +358 50 581 8351
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Siika siirtää talvella kutuaikana paljon omega-3 rasvahappoja mätiin ja maitiin, mutta välttää elohopean siirtämistä niihin. Samalla lihaksen rasvahappopitoisuus laskee ja elohopeapitoisuus nousee. Kesän kasvukaudella siian lihaksen rasvahappopitoisuus vuorostaan nousee ja elohopeapitoisuus laskee. Kuva: Ossi Keva/Jyväskylän yliopisto
Siika siirtää talvella kutuaikana paljon omega-3 rasvahappoja mätiin ja maitiin, mutta välttää elohopean siirtämistä niihin. Samalla lihaksen rasvahappopitoisuus laskee ja elohopeapitoisuus nousee. Kesän kasvukaudella siian lihaksen rasvahappopitoisuus vuorostaan nousee ja elohopeapitoisuus laskee. Kuva: Ossi Keva/Jyväskylän yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tutkijat ovat askeleen lähempänä antineutriinon massan ymmärtämistä6.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Neutriinot ja antineutriinot ovat alkeishiukkasia, joilla on pieni mutta toistaiseksi vielä tuntematon massa. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehdyt erittäin tarkat atomimassamittaukset paljastivat, että hopea-110-isotoopin isomeeristä tilaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää elektronin antineutriinon massan määrittämiseen. Tulos on merkittävä askel matkalla tulevaisuuden antineutriinomittauksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye