Väitös 11.10.: Venäjä toimii kuin piiritetty kyberlinnake (Kari)

Venäjän federaation kyberuhkakuvista on julkaistu toistaiseksi vain vähän tutkimustietoja. FM Martti J Kari muodostaa väitöskirjassaan kuvan venäläisten kokemasta kyberuhkasta sekä niistä keinoista, joilla Venäjä pyrkii kokemaansa uhkaa torjumaan. Lisäksi väitöstutkimus selittää Venäjän uhkakuvien muodostumista ja vastatoimia strategisen kulttuurin teorian avulla.

Avain toimien ymmärtämiseen löytyy strategisen kulttuurin teoriasta

Strateginen kulttuuri tarkoittaa valtiossa vallalla olevia näkemyksiä sodan ja kriisin luonteesta, valtioon kohdistuvasta uhkasta ja uhan aiheuttajista sekä vaihtoehdoista vastata kyseiseen uhkaan. Strategisen kulttuurin teoria pyrkii tunnistamaan valtion strategiseen kulttuurin vaikuttavia tekijöitä ja selvittämään, miten ja mihin nämä tekijät vaikuttavat.

Karin tutkimuksen mukaan Venäjän strategiseen kulttuuriin vaikuttaa erityisesti historia, mutta myös maantiede, teknologia ja valtion poliittinen kulttuuri sekä johdon asenteet. Historialliset tekijät, kuten mongolien, Napoleonin ja Saksan hyökkäykset sekä tapahtuneet vallankumoukset ja kansannousut ovat aiheuttaneet venäläisissä ja Venäjän johdossa haavoittuvuuden tunnetta, sekä yllätyshyökkäysten sekä sisäisten vihollisten pelkoa. Haavoittuvuuden tunnetta on lisännyt helposti puolustettavien rajojen puute ja Venäjän teknologinen jälkeenjääneisyys.

Venäjä kiristää internetin valvontaa

Venäjän historiassa on pitkään vallinnut perusoletus, että Neuvostoliitto ja Venäjä ovat olleet vihollisten ympäröimä, Lännen jatkuvan hyökkäysuhan alla oleva piiritetty linnake. Tämä narratiivi on myös osa Venäjän kyberuhkakuvaa. Suojellakseen itseään Venäjä valmistelee Internetin venäläisen segmentin eristämistä globaalista Internetistä ja tärkeiden kohteidensa informaatioturvallisuuden parantamista. Suojautuakseen sisäiseltä viholliselta ja valvoakseen poliittista oppositiotaan, Venäjä on lisännyt internetin valvontaa ja pyrkinyt kieltämään käyttäjien anonymiteetin. Esimerkiksi vuoden 2012 mielenilmaukset lähtivät liikkeelle sosiaalisesta mediasta.

– Venäjä yrittää korvata ulkomailta tuotavan informaatio- ja kommunikaatioteknologian kotimaisella tuotannollaan. Venäläisen internetin valvontaa ja suojaamista koskevaa lainsäädäntöä on hyväksytty kiihtyvällä tahdolla käytännössä vuodesta 2012 alkaen, jolloin Venäjän johdolle selvisi internetin ja siinä liikkuvan informaation merkitys, Kari kertoo.

– Arvio on, että piiritetyn linnakkeen narratiivi ohjaa Venäjän toimintaa kyberympäristössä myös tulevaisuudessa.

Karin väitöstutkimus selittää pitkän aikavälin motiiveja ja syitä Venäjän käyttäytymiselle kyberympäristössä strategisen kulttuurin teorian avulla. Tutkimuksen lähteenä on ollut yli 140 venäläistä virallista asiakirjaa vuosilta 1995–2019.

Jyväskylän yliopisto on maamme ainoa yliopisto, jossa on maisteritasoinen kyberturvallisuuden koulutusohjelma. Kyberturvallisuuden maisteriohjelma käynnistyi Jyväskylän yliopistossa 2015. Karin väitöskirja on ensimmäinen kyberturvallisuuden maisteriohjelmasta valmistuneen opiskelijan väitöskirja.

FM Martti J Karin kyberturvallisuuden väitöskirjan “Russian Strategic Culture in Cyberspace: Theory of Strategic Culture – a tool to Explain Russia´s Cyber Threat Perception and Response to Cyber Threats” tarkastustilaisuus on perjantaina 11.10.2019 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopistossa, Mattilanniemessä Martti Ahtisaari –salissa (Agora). Vastaväittäjinä toimivat tohtori Carolina Vendil Pallin Ruotsin Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta (FOI) ja tohtori Matti Saarelainen Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta (HybridCoE) ja kustoksena professori Pekka Neittaanmäki (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Li­sä­tie­to­ja

Martti J Kari, martti.j.kari@jyu.fi, puh. 040 507 6918

Martti J Kari kirjoitti ylioppilaaksi Kouvonrinteen lukiosta Kouvolassa 1980. Hän on valmistunut Kadettikoulusta upseeriksi vuonna 1984 ja Maanpuolustuskorkeakoulusta yleisesikuntaupseeriksi vuonna 1995. Kari valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 1993 pääaineenaan venäjän kieli ja kirjallisuus ja suoritti toisen maisterintutkinnon vuonna 2017 pääaineenaan kyberturvallisuus. Hän on lisäksi suorittanut kansainvälisen oikeuden syventävät opinnot Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2003. Kari palveli puolustusvoimissa upseerin eri tehtävissä vuodesta 1984. Hän on palvellut muun muassa suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajana Bosniassa 2000–2001, puolustusasiamiehenä Puolassa, Liettuassa ja Ukrainassa 2004–2007 ja Viestikoelaitoksen johtajana 2012–2014. Kari jäi reserviin everstinä vuoden 2017 lopussa Pääesikunnasta apulaistiedustelupäällikön tehtävästä. Vuoden 2018 alusta Kari on työskennellyt yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. 

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 122, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7837-2 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7837-2.