Caruna nostaa jälleen sähköverkkomaksuja – eikö verkkoyhtiöille riitä mikään?
Sähköverkkoyhtiöt ovat korottaneet siirtomaksuja kiihtyvään tahtiin. Viime vuonna lähes 40 verkkoyhtiötä ilmoitti hinnankorotuksista, ja tänä vuonna jo 20 verkkoyhtiötä on päätynyt samaan.
Sähkömarkkinalakiin on tulossa verkkoyhtiöiden pyynnöstä muutos, joka antaa mahdollisuuden pidentää alituoton perintää asiakkailta neljän vuoden sijaan peräti kahdeksaan vuoteen. Energiavirasto määrittelee valvontamallissaan sähköverkkoyhtiöille kokonaishinnoittelutason. Jos yhtiö ei ole pystynyt nostamaan hintaa tämän neljän vuoden aikana tuohon kokonaishinnoittelutasoon, yhtiölle syntyy alijäämää eli alituottoa. Alituotolla tarkoitetaan siis sitä erotusta, minkä verran yhtiö olisi voinut periä siirtomaksuja yhtiön maksimituoton puitteissa verrattuna siihen, mitä yhtiö on laskuttanut. Siirtomaksujen korotuskatto, 15 prosenttia, hillitsee vuosittaisia kertakorotuksia.
Keväällä Caruna sai hakemuksensa perusteella mahdollisuuden pidentää tasausjaksoa kertaluontoisesti, mutta nyt lainsäädäntöön ollaan tuomassa sama oikeus kaikille verkkoyhtiöille. Alituoton tasausjakson perinnän pidennystä on perusteltu sillä, että siirtomaksut pysyisivät tasaisempina ilman suuria vuotuisia korotuksia. Kuitenkin Caruna Oy ilmoitti eilen nostavansa siirtomaksuhintoja lähes 4 % marraskuun alusta, ja Elenian heinäkuussa ilmoittama korotus on peräti 6,5 %.
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen pitää ilmoitusta pöyristyttävänä: ”Eikö verkkoyhtiöille mikään riitä? Nyt kun lainsäädäntöön ollaan tuomassa menetelmää, joka mahdollistaa verkkoyhtiöille jatkuvan maksimituoton perinnän, verkkoyhtiöt jatkavat korkeita hinnankorotuksia. Perustavanlaatuinen kysymys on, eikö sääntelyn tulisi turvata heikommassa asemassa olevan kuluttajan tilanne eikä kasvattaa monopoliyhtiöiden tuottoa?”
Sähköverkkoyhtiöitä valvoo Energiavirasto 4+4 vuoden jaksoissa. Valvontamallissa asetetaan yhtiöille kohtuullinen tuotto. Viimeisen neljän vuoden aikana tuottoprosentti on keskimäärin yli 6,8 %, tänä vuonna hieman yli 6 %. ”Nykyisessä nollakorkomaailmassa, jossa väläytellään negatiivista talletuskorkoa myös kuluttajille, verkkoyhtiöiden monen prosentin takuutuotto on räikeä ylilyönti. Kohtuullinen tuotto tulee määrittää vähäiseksi tuotoksi ja tuotto tulee sitoa peruskorkoon. Verkkoyhtiöt ovat monopoleja ja yhtiöt pystyvät vähentämään kaikki kulunsa. Sen lisäksi yhtiöille taataan vielä kohtuuttoman kova tuotto”, vaatii Savolainen.
Ensi vuonna, 2020, alkaa valvontajakson jälkimmäinen neljän vuoden periodi. Investoinnit siirtyvät taajamista haja-asutusalueille, ja investointien määrä kasvaa merkittävästi. LUT-yliopiston tutkielman (2019) perusteella toimitusvarmuusinvestoinnit ovat tehtävissä jopa miljardi euroa arvioitua edullisemmin. Omakotiliitto vaatii, että verkkoyhtiöiden sääntelyä tulee tarkentaa myös investointien osalta. Yhtiöiltä tulee edellyttää investointien kustannustehokkuutta haja-asutusalueille, ja yhtiöiden tulee esittää Energiavirastolle vaihtoehtoiset investointilaskelmat eri menetelmille. Tällöin voidaan osoittaa, että ehdotettu investointitapa on kustannustehokkain. Maakaapelointi on ylivoimaisesti kallein tapa ja tuottoisin verkkoyhtiöille. ”Se, että sähköverkot kaivetaan haja-asutusalueella maan alle, ei välttämättä ole älykästä toimintaa eikä varsinkaan tee siitä älyverkkoa”, Savolainen toteaa.
Lisätietoja:
Talvimyrskyjen seurauksena sähkömarkkinalakia muutettiin vuonna 2013. Laki edellyttää, ettei verkon vioittuminen saa aiheuttaa asemakaava-alueella yli 6 tunnin ja muualla yli 36 tunnin sähkönjakelun keskeytystä. Kun vuonna 2016 arvioitiin sähköverkkoihin vaadittavan 8 miljardin euron investoinnit, niin jo vuonna 2018 investointien määräksi arvioitiin yhteensä jopa 9,5 miljardia euroa vuosille 2016–2028.
Suomen Omakotiliitto ry, puh. 09 680 3710, www.omakotiliitto.fi
toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@omakotiliitto.fi
Suomen Omakotiliitto on maamme pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asunnon omistajien valtakunnallinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Omakotiliittoon kuuluu 250 vapaaehtoisvoimin toimivaa omakotiyhdistystä ja vapaa-ajan asukkaiden yhdistystä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on 74 000 jäsentä. Omakotiliitto on maamme 1,1 miljoonan pienkiinteistön omistajan ja 2,7 miljoonan asukkaan asialla. Lisäksi liitto ajaa maamme lähes 500 000 vapaa-ajan asunnon omistajan etua.
LUT-yliopisto, Pro gradu -tutkielma. Muukkonen, Aleksi (2019). Improvements in regulation and investments in Finnish electricity distribution business: customer perspective. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050314169
Liite:
tiedote_omakotiliitto_verkkoyhtiot.doc
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaija SavolainenToiminnanjohtaja
Edunvalvonta, yleisjohto, sidosryhmät, viestintä.
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Omakotiliitto edustaa pientalo- ja vapaa-ajan asukkaita, toimii kohderyhmän edunvalvojana ja tarjoaa monipuolisia jäsenpalveluita. Olemme valtakunnallinen, poliittisesti riippumaton ja yleishyödyllinen kansalaisjärjestö, jossa on yli 230 jäsenyhdistystä, joihin kuuluu jo 70 000 jäsentä (kotitaloutta). Suomessa on yhteensä noin 1,2 miljoonaa omakotitaloa, joissa asuu noin 2,7 miljoonaa ihmistä. Lisäksi Suomessa on noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa, joita käyttää 2,4–2,9 miljoonaa ihmistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Omakotiliitto ry
Mökkiläiset maksavat keskenään hyvin eri suuruisia kunnallisia maksuja4.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Omakotiliitto vertaili kesän kynnyksellä Suomen suurimpien mökkipaikkakuntien maksuja kiinteistöveron, sähkön ja jätemaksun osalta. Mökkiläisten kukkarot kevenevät epätasaisesti, sillä enimmillään mökin omistava joutuu maksamaan kaksinkertaisia kunta- ja aluekohtaisia maksuja verrattuna vertailun edullisimpaan kuntaan.
Omakotitalojen kaukolämmön hinnoissa suuria eroja28.5.2025 10:12:34 EEST | Tiedote
Omakotiliitto vertaili kaukolämpöyhtiöiden hinnoittelua 97 alueella. Vertailu tuo esiin hinnoittelun isot erot. Tehoon perustuva perusmaksu on edullisimmillaan 24,72 euroa ja kalleimmillaan 149,88 euroa kuukaudessa.
Lahti ja Valkeakoski on valittu vuoden pientalomyönteisimmiksi kunniksi21.5.2025 14:30:00 EEST | Tiedote
Tämän vuoden pientalomyönteisimmät kunnat ovat Lahti ja Valkeakoski. Molemmissa kunnissa yhteistyö asukkaiden kanssa toimii hyvin ja pientaloja kaavoitetaan paljon, kiittävät tunnustuksen jakaneet Omakotiliitto, Hirsitaloteollisuus ja Pientaloteollisuus.
Asukkaiden asialla - Omakotiliiton pitkä vaikuttamistyö hillinnyt sähkön siirtohintojen nousua15.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Omakotiliiton tekemä sähkön siirtohintojen vertailu kertoo hintakehityksestä pitkällä ajalla ja suurista hintaeroista jakeluverkkoyhtiöiden välillä.
Omakotiliitto vaatii kunnilta osallistavaa ja avointa päätöksenteon valmistelua26.4.2025 16:04:50 EEST | Tiedote
Uuden valtuustokauden alkaessa kuntien tulee luoda uusia yhteistyötapoja asukkaiden kanssa ja arvioida päätösten vaikutuksia asumiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme