SAK:n kysely: Päihdeongelmia esiintyy edelleen liian monella työpaikalla, vaikka toimintamallit niiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi ovat yleistyneet

SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring huomauttaa, että luottamushenkilöiden antamat vastaukset eivät välttämättä kuvaa nykytilaa vaan voivat heijastella pitemmän ajan tilannetta.

– Tähän viittaa epäsuorasti se, että joissakin kyselyn avovastauksissa todettiin työpaikalla olleen aikaisemmin alkoholiongelmia, jotka olivat ajan mittaan vähentyneet. Realiteetti kuitenkin on, että monilla työpaikoilla alkoholin käyttöön liittyvät ongelmat ovat edelleen arkipäivää.

Luottamusmiehistä ja työsuojeluvaltuutetuista 76 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on kirjallinen päihdeohjelma tai toimintamalli. Viisi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä vastaava osuus jäi 68 prosenttiin.

Vastausten perusteella lähes kaikissa työpaikkojen päihdeohjelmissa on sovittu hoitoonohjauksesta sekä ongelmiin puuttumisen tavoista ja ajoituksesta. Päihdeongelmien ehkäisystä on sovittu hieman harvemmin.

– Pelkkä hoitoon ohjaaminen ei riitä, vaan työpaikoilla pitää olla useampia keinoja päihteidenkäytöstä johtuvien ongelmien ratkaisemiseksi. Työnantajien pitää kiinnittää erityisesti huomiota ennaltaehkäiseviin toimiin, Kari Haring painottaa.

Päihteiden käyttö johtanut irtisanomisiin neljäsosalla työpaikoista

SAK:n kyselyn perusteella työnantajat puuttuvat herkemmin päihdeongelmiin kuin viisi vuotta sitten. Tämän vuoden kyselyssä 84 prosenttia luottamushenkilöistä kertoi ongelmiin puututtavan, kun vastaava luku vuonna 2014 oli 75 prosenttia.

Hoitoonohjaukseen on turvauduttu 58 prosentilla työpaikoista. Neljänneksellä työpaikoista päihteiden käyttö on johtanut työntekijän irtisanomiseen. Sekä hoitoonohjauksien että irtisanomisten osuudet ovat pysyneet lähes samoina viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

– Jos työntekijä päädytään irtisanomaan päihdeongelman vuoksi, on ongelma edennyt jo pitkälle. Työpaikalla on siinä tilanteessa epäonnistuttu ongelman varhaisessa tunnistamisessa ja sen ennaltaehkäisyssä, asiantuntijalääkäri Kari Haring sanoo.

Luottamushenkilöiltä kysyttiin myös, ovatko he havainneet jonkun olleen työpaikalla huumausaineen vaikutuksen alaisena. Kyselyyn vastanneista kahdeksan prosenttia vastasi tähän myöntävästi.

Vastanneista 29 prosenttia kertoi omalla työpaikallaan tehtävän huumetestejä.

– Huumausainetestaus vaatii aina perustellun syyn. Sitä koskevat säädökset on kirjattu lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä, Kari Haring muistuttaa.

SAK ja muut työmarkkinoiden keskusjärjestöt uudistivat vuonna 2015 yhteisen suosituksen päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla.

SAK:n luottamushenkilöpaneeli toteutettiin toukokuussa 2019. Kyselyyn vastasi yhteensä 844 SAK:laisilla aloilla toimivaa luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua.