Lapsenhuoltolaki uudistuu - mitä vanhemman pitää tietää?

Joulukuussa voimaan astunut lapsen huolto- ja tapaamislaki edellyttää, etteivät vanhemmat eivätkä muut huoltajat saa kohdistaa lapseen minkäänlaista väkivaltaa, huonoa kohtelua eikä hyväksikäyttöä.

Heidän on suojeltava lasta myös muiden henkilöiden lapseen kohdistamalta väkivallalta ja muulta kaltoin kohtelulta ja myös henkiseltä väkivallalta. Tapaamisoikeuden käyttämättä jättäminen ja vieraannuttaminen luokitellaan laissa myös henkiseksi väkivallaksi, joka kohdistuu lapseen.

Tuomioistuinratkaisua tehtäessä on arvioitava sitä, millaisen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevan järjestelyn voidaan otaksua parhaiten turvaavan sen, että lapsi ei vastaisuudessa altistu väkivallalle, muulle huonolle kohtelulle eikä hyväksikäytölle (10 §)

Tiukennukseen vaikuttaa mm. Istanbulin sopimus, joka on velvoittanut laatimaan lakimuutokset, jotta lasten huoltajuudesta ja tapaamisoikeudesta päätettäessä huomioidaan naisiin kohdistuvat väkivallan muodot kuten perheväkivalta (31. artikla).

Perheväkivallalla tarkoitetaan perheen tai kodin sisäisiä tai puolisoiden entisten tai nykyisten puolisoiden tai kumppanien välisiä ruumiillisen, seksuaalisen, henkisen tai taloudellisen väkivallan tekoja riippumatta siitä, asuuko väkivallantekijä tai onko hän asunut samassa asunnossa uhrin kanssa (em. yleissopimuksen 3. artikla).  

Lapsen kuulemiseen ei vaadita painavia perusteita ja lapselta on kysyttävä haluaako hän tulla kuulluksi tuomioistuimessa

Kiistanalaisissa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta käsiteltävissä asioissa tuomioistuin voi pyytää sosiaalitoimelta olosuhdeselvitystä nykyiseen tapaan. Selvityksen tekijän on kerrottava lapselle siitä, että tämä voi halutessaan pyytää tulla kuulluksi tuomioistuimessa. Tuomioistuin voi kuulla lasta eikä siihen enää tarvita painavia syitä. Kuitenkin alle 12-vuotiasta kuullaan vain, jos kuuleminen on välttämätöntä asian ratkaisemiseksi. Käräjätuomari voi käyttää lapsen kuulemisessa asiantuntija-avustajaa.

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on tuonut esiin sen, että YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea poistamaan lapsen kuulemisen ikärajat. Kuitenkin 12-ikävuoden raja siis edelleen säilyy. Lapsen puhe voidaan taltioida, mutta ei videoida, mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus myös edellyttää.

Olosuhdeselvityksen tekijän on ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa sosiaalihuoltolain mukaisiin tukipalveluihin. Yhtenä palvelumuotona lapselle voidaan tarvittaessa nimetä sosiaalihuoltolain 28 §:n mukainen tukihenkilö.Tämä tukihenkilö voi tukea lasta paitsi oikeudenkäyntivaiheessa, myös erotilanteessa kokonaisvaltaisemminkin.  

Lisäksi eduskunta edellyttää että olosuhdeselvityksen laatimisesta annetaan tarkat ohjeet ja koulutusta. Samalla arvioidaan olosuhdeselvityksen laatijan pätevyysvaatimuksien riittävyyttä.

Liitto on vaatinut tuomioistuinsovittelussa ja tuomioistuinkäsittelyssä lapsen kuulemista avustavan asiantuntija-avustajan pätevyyden tiukentamista. Tuomioistuinsovittelukokeilun loppuraportissa:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76639/12_2016_follo_142s.pdf?sequence=1&isAllowed=yasiantuntija-avustajien

huolena oli se, etteivät asiantuntija-avustajat kokeneet, että heillä on riittävää pätevyyttä arvioida lapsen kasvua ja kehitystä. Lisäksi haastatellut ehdottivat, että lapsen kuulemisessa käytettäisiin vain psykologin tutkinnon suorittaneita asiantuntija-avustajia.

Kunnat nimeävät asiantuntija-avustajat, joiden ammattitausta on ollut vaihteleva. Useat kunnat ovat päätyneet nimeämään asiantuntija-avustajiksi lastenvalvojia tai sosiaalityöntekijöitä. Osittain olosuhdeselvityksen tekijät ja asiantuntija-avustajat ovat samoja henkilöitä. Liiton mukaan etenkin lapsen kuulemisessa avustavalla asiantuntija-avustajalla tulisi olla psykologin tutkinto. Psykologilain mukaan vain psykologin tutkinnon suorittanut saa tehdä mm. lapen kasvua ja kehitystä arvioivia testejä.

Suomessa psykologeja on vähän, mutta myös lapsen kuulemisia on ollut vähän esimerkiksi  tuomioistuinsovitteluissa. Asiantuntijat eivät usko kuulemisten määrän nopeaan nousuun, vaikkakin on nyt  helpompaa.  Ns. huoltokiistakierteitä on tuomioistuimissa vuosittain noin 500 kpl.  Niiden käsittelyyn pitäisi YVPL:n mukaan saada kaikki lapsialan ammattitaito.

Vanhemmat voivat sopia lapsen vuoroasumisesta myös virallisesti

Vuoroasumisella tarkoitetaan sitä, että lapsi oleskelee vähintään 40 % toisen vanhemman ja 60 % toisen vanhemman luona. Vuoroasuminen ryhdytään merkitsemään väestörekisteriin lapsen asumismuodoksi. Jommankumman vanhemman luona on kuitenkin lapsen virallinen asuinpaikka. Myös elatusapua voidaan vaatia ja määrätä maksettavaksi vuoroasumisessa. Vuoroasumisessa ei voi käyttää täytäntöönpanon pakkokeinoja ei. Lähtökohtana on, että vuoroasuminen määrätään vain vanhemmille, jotka kykenevät toimimaan yhteistyössä.

Nykyinen käytäntö säilyy siis lähes ennallaan väestörekisterin merkintää lukuunottamatta. Parhaillaan selvitetään etuuksien ja palvelujen muutoksen tarvetta. Liiton mukaan kiireellisintä olisi huomioida etävanhemman asumistuessa lapsen laajat vierailut/vuoroasuminen sekä järjestää kotipalvelun saanti kummallekin vanhemmalle.

Tuomioistuin voi määrätä tapaamisoikeuden muullekin kuin vanhemmalle, mikäli lapsella ja henkilöllä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava suhde

Käytännössä kyseeseen tulevat sijaisvanhemmat ja äiti- ja isäpuolet, jotka ovat olleet käytännössä lapsen vanhemman asemassa.

Esimerkiksi sijaisvanhemmallahan ei ole ollut tapaamisoikeutta, vaikka hän olisikin kasvattanut lasta kotonaan useiden vuosien ajan, sen vuoksi, ettei hän ole ollut biologinen vanhempi.Uuden lain mukaan hänelle voidaan nyt tapaamisoikeuden lisäksi  vahvistaa myös tiedonsaantioikeus.

Lisäksi:

Sosiaalitoimelle tulee oikeus vahvistaa vanhempien riidattomia työnjakomääräyksiä ja oheishuoltajuuksia