Uusi professori Niina Rutanen keskittyy varhaiskasvatuksen aloitukseen ja siirtymiin
Tehtävä sijoittuu kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan painoalalle ”Lapsuus, perhe, vuorovaikutus ja hyvinvointi”. Professorin tehtäviin kuuluu täydentävän tutkimusrahoituksen hankkiminen, tutkimushankkeiden käynnistäminen ja johtaminen sekä korkeatasoinen julkaisutoiminta. Opetus painottuu varhaiskasvatustieteen syventäviin ja jatko-opintoihin.
Niina Rutanen johtaa parhaillaan Suomen Akatemian hanketta Trace in ECEC – Lasten sosio-spatiaaliset suhteet ja eletyt kokemukset varhaiskasvatuksen siirtymissä. Siinä seurataan yksivuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen aloitusta ja siirtymiä ryhmistä toiseen aina esiopetukseen saakka.
Tutkimuksessa tarkastellaan siirtymiä sosiaalisesti rakentuvan tilan ja suhteiden näkökulmasta. Tarkoituksena on kartoittaa lasten varhaiskasvatuspolun erilaisia siirtymiä ja analysoida siirtymissä rakentuvia, uudelleenorganisoituvia ja muuttuvia sosio-spatiaalisia suhteita ja lasten kokemuksia.
– Trace in ECEC -hankkeessa tehdään kansainvälistä yhteistyötä vastaavaa tutkimusta tekevien kanssa viidessä maassa. Tarkastelemalla rinnakkain hyvin erilaisia aloituksen käytäntöjä ja siirtymien prosesseja on mahdollista tunnistaa selkeämmin myös Suomessa kerätyn aineiston ja varhaiskasvatuskontekstimme erityispiirteitä, Rutanen kertoo.
Niina Rutanen on tohtoroitunut sosiaalipsykologian alalta Helsingin yliopistosta. Hän on työskennellyt eri tutkimustehtävissä Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa. Hänet nimitettiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitokselle varhaiskasvatustieteen tenure track -tehtävään yliopistotutkijan nimikkeellä vuonna 2015, ja tehtävä muutettiin apulaisprofessuuriksi seuraavana vuonna.
Rutanen on vieraillut tutkijana muun muassa Norjassa Norwegian University of Science and Technology (NTNU) -yliopistossa.
Hänen uusin teoksensa on Springerin juuri julkaisema The First 1000 Days of Early Childhood: Becoming – kirja, joka on kirjoitettu yhteistyössä Mikhail Gradovski, Elin Eriksen Ødegaardin, Jennifer Sumsionin, Carl Mikan ja Jayne Whiten kanssa. https://www.springer.com/gp/book/9789813296558
Rutasella on useita yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyviä tehtäviä, hän on muun muassa Lapsuudentutkimuksen seuran puheenjohtaja. Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka kuuluu myös hänen tutkimusteemoihinsa.
Lisätietoja:
Professori Niina Rutanen, +358408054654, niina.a.rutanen@jyu.fi
www.jyu.fi/trace-in-ecec
@trace_in_ecec
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenTiedottaja
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkijat ovat askeleen lähempänä antineutriinon massan ymmärtämistä6.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Neutriinot ja antineutriinot ovat alkeishiukkasia, joilla on pieni mutta toistaiseksi vielä tuntematon massa. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehdyt erittäin tarkat atomimassamittaukset paljastivat, että hopea-110-isotoopin isomeeristä tilaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää elektronin antineutriinon massan määrittämiseen. Tulos on merkittävä askel matkalla tulevaisuuden antineutriinomittauksiin.
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme