Tanssi-liiketerapia vähentää masennuksen oireita
16.12.2019 11:07:05 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Tämä tulos on merkittävä sekä kansallisesti että kansainvälisesti aineiston laajuuden vuoksi. Näin laajaa tutkimusta ei ole missään aikaisemmin toteutettu tanssi-liiketerapian vaikuttavuuden tutkimuksessa aikuisten masennuksen hoidossa. TLT-ryhmässä lähes 45% tutkittavista hyötyi interventiosta: masennusoireet vähenivät ja mieliala koheni. Kenenkään vointi ei huonontunut. Kontrolliryhmässä, jossa tutkittavat saivat tavanomaista hoitoa, 83%:lla vointi pysyi muuttumattomana ja 14%:n vointi koheni.
Kehonkuva ilmaisee ihmisen suhdetta omaan kehoonsa ja kokemusta suhteessa ympäristöön. Alkutilanteessa tutkittavien kehonkuvassa korostui energiattomuus ja epämukavuus. Kehon toimintakyky ja olemus koettiin pääasiassa huonoina, ja tutkittavilla ilmeni pyrkimystä olla huomioimatta kehon tapahtumia.
Tutkittavat toivat esille kuitenkin myös myönteisiä kokemuksia kehon toimijuudesta, fyysisen tekemisen mielihyvästä ja rauhasta, mitä voi yksin ollessa kokea. TLT-ryhmän jälkeen kehonkuvan kielteiset sisällöt vähenivät ja myönteiset olivat säilyneet. Tutkittavat kuvasivat ryhmän jälkeen enemmän itsen ja kehon havainnointia, hyväksyntää, uudenlaisen toiminnan kokeilemista, enemmän neutraaliutta ja myötätuntoa.
Kehonkuvakysely toi myös esiin, että masennuksesta kärsivillä kehollisen kärsimisen ja trauman muistot ovat tavallisia. Ennen TLT-ryhmää tutkittavien vastauksista ilmeni, että kehollisen kärsimisen muistot liittyivät negatiiviseen ylivireystilaan: säikkymiseen, pelkotiloihin ja varuillaan oloon. Toiseksi keskeisin kärsimiseen liittyvien muistojen teema oli lähisuhdeväkivalta tutkittavan lapsuudesta tai omista parisuhdekokemuksista. Kolmanneksi, kärsimisen kokemukset liittyivät fyysisen terveyden ongelmiin ja ikäviin sairaalakokemuksiin. Kipu ja häpeä tulivat usein mainituksi.
Kärsimiseen liittyvinä muistoina kerrottiin usein myös lapsena ja nuorena koetusta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta. Lisäksi nämä tutkittavat kuvasivat kärsimisen muistoja liittyen väsymykseen, aikaansaamattomuuteen ja masennuksen tuntemuksiin, jotka ovat alivireystilan sävyttämiä.
Tutkimuksessa oli mukana 157 osallistujaa 11:sta eri paikkakunnalta. Tutkimuksessa oli mahdollista tarkastella, miten tutkittavien vointi muuttui, kun he saivat TLT-ryhmäintervention, tai kun he saavat ainoastaan tavanomaista hoitoa masennukseensa. Tutkittavilla oli hoitokontaktit masennukseensa liittyen psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa. Tutkittavat vastasivat masennukseen ja hyvinvointiin liittyviin kyselyihin tutkimusjakson alussa, kymmenen viikkoa ja kolme kuukautta TLT-ryhmän jälkeen.
Tutkittavat osallistuivat tanssi-liiketerapeutin ohjaamaan TLT-ryhmään kaksi kertaa viikossa kymmenen viikon ajan. Ryhmänsisältö tarjosi osallistujille mahdollisuuden käsitellä masennuksesta kuntoutumisen kannalta oleellisia teemoja liikkeellisesti ja vuorovaikutuksellisesti. TLT-ryhmissä pyritään rakentamaan vuorovaikutusta, joka tukee asiakasta luomaan hyväksyvä suhde omaan kehonkuvaan, joka keskeisesti vaikuttaa henkilön toimintakykyyn ja joustavaan toimijuuteen.
Tutkimuksen rahoittajana oli KELA.
Lisätietoja tutkimuksesta:
Katriina Hyvönen, hankekoordinaattori, yliopistotutkija, puh. 040 7650 584, katriina.i.hyvonen@jyu.fi
Päivi Pylvänäinen, projektitutkija, puh. 040 805 4242, paivi.m.pylvanainen@jyu.fi
Professori Raimo Lappalainen (tutkimushankkeen vastaava tutkija), puh. 050 4432349, raimo.lappalainen@jyu.fi
Hankkeen www-sivut: https://www.jyu.fi/psykologia/tanssi-liiketerapia
Tutkimushankkeen tulosseminaari 18.12.2019, klo 12.15-16.15, Jyväskylän yliopisto Agora, Lea Pulkkisen sali: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/tutkimus/tutkimusalueet/kliininen-psykologia-ja-psykoterapia/psykoterapia/right/projektit/ryhmamuotoinen-tanssi-liiketerapia-kuntoutusmuotona-masennuspotilaille/tulosseminaari
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenTiedottaja
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiTietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Digitalisaatio muokkaa sote‑ammattilaisen toimijuutta odotettua syvemmin24.2.2026 07:45:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että digitalisaatio vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työhön syvemmin kuin on aiemmin tunnistettu. Muutos ulottuu arjen työn järjestelyistä työn arvoihin, päätöksentekoon ja työhyvinvointiin. Tutkimuksessa kehitetty digitoimijuus‑käsite tekee muutoksen näkyväksi uudella tavalla.
Väitös: Varhaiskasvatuksen johtamiskulttuuri vaikuttaa uudistusten toteutumiseen23.2.2026 07:15:00 EET | Tiedote
Varhaiskasvatuksen johtaminen on muuttunut viime vuosina aiempaa vaativammaksi. Kehityksen taustalla ovat sekä muuttuneet odotukset varhaiskasvatuksen tehtävästä että koulutuspoliittiset linjaukset. Samalla päiväkotien arkea ovat muovanneet merkittävät rakenteelliset ja poliittiset uudistukset. Väitöstutkimus osoittaa, että muutosten toteutuminen arjessa riippuu ratkaisevasti siitä, miten johtaminen päiväkodeissa toimii.
Yläkoululaiset disinformaation keskellä – tutkimuksessa selvitetään, kuka tunnistaa harhaanjohtavan tiedon ja miksi19.2.2026 11:45:02 EET | Tiedote
Disinformaatio eli tarkoituksellisesti harhaanjohtava tieto on yhä näkyvämpi osa nuorten arkea. Sosiaalisen median kanavat, algoritmit ja nopeasti leviävä sisältö altistavat yläkoululaiset virheelliselle tiedolle päivittäin. Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään, kuinka hyvin nuoret tunnistavat disinformaation ja mitkä tekijät vaikuttavat heidän kykyynsä erottaa tosi valheesta.
Suomen Akatemia rahoittaa musiikin kansainvälisen huippututkijan paluun Jyväskylän yliopistoon19.2.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt yhteensä 27,5 miljoonaa euroa Suomen ulkopuolelta kutsuttavien korkeatasoisten tutkijoiden rekrytoimiseen. Jyväskylän yliopistoon myönnettiin 2,5 miljoonan euron rahoitus musiikin huippututkija Tuomas Eerolan rekrytointiin. Rahoituksen turvin kaikkiaan 11 kansainvälistä tutkijaa siirtyy suomalaisiin yliopistoihin professorin tehtäviin ja perustaa niihin tutkimusryhmänsä.
Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiöltä merkittävä tuki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle - Säätiö myönsi apurahoja 265 000 euroa18.2.2026 21:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiö sr. on lahjoittanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle 190 000 euron apurahan 18.2.2026. Apurahatilaisuudessa Säätiö jakoi apurahoja kauppatieteiden opiskeluun sekä korkeakouluasteisen kaupallisen koulutuksen ja liikesivistyksen ylläpitoon ja tukemiseen Jyväskylässä yhteensä 265 000 euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme