Aalto-yliopisto on luonut kymmenessä vuodessa maailmanluokan osaamiskeskittymän

Vuonna 2010 Taideteollinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu yhdistyivät Aalto-yliopistoksi. Uusi yliopisto sai kansallisen erityistehtävän: vahvistaa Suomen innovaatiokykyä ensiluokkaisen tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja opetuksen avulla.

”Kymmenen vuoden aikana meistä on tullut edelläkävijä avainaloillamme.​ Tämän menestyksen takana ovat aaltolaisten innostunut ja määrätietoinen tekeminen ja avoin tapamme toimia yhdessä”, rehtori Ilkka Niemelä sanoo.

Alakohtaisissa kansainvälisissä vertailuissa Aallon avainalat sijoittuvat jo kansainväliseen kärkeen: esimerkiksi taiteiden ja muotoilun ala on sijalla 7 QS:n listauksessa (Euroopassa 4); tietoliikennetekniikka ShanghaiRankingin alakohtaisissa vertailuissa sijalla 22 (Euroopassa 4); tietotekniikka US News -vertailussa sijalla 33 (Euroopassa 3); liiketaloustiede ShanghaiRankingissa sijalla 29 (Euroopassa 4); arkkitehtuuri/rakennettu ympäristö QS-listauksen sijalla 42 (Euroopassa 16).

Aalto on myös noussut alle 50-vuotiaiden yliopistojen maailman kärkeen (QS-vertailussa sijalla 9) ja yleisissä vertailuissa yliopistojen parhaan prosentin joukkoon maailmassa (QS 135; Times Higher Education 184).

Otaniemen kampuksesta on syntynyt verkostojen solmukohta

Otaniemen kampuksesta on kehittynyt vauhdilla maailmanluokan yhteistyökeskittymä. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu muutti kokonaisuudessaan Otaniemeen syksyllä 2018 ja Kauppakorkeakoulu alkuvuonna 2019.

Aalto-yliopiston yritysyhteistyön sydän löytyy A Grid -keskuksesta, jossa toimii kasvuyritysten kiihdyttämö eli Aalto Startup Center sekä jo 140 yritystä ja yhteisöä, kuten Euroopan avaruusjärjestö ESAn yrityshautomo sekä Yhdistyneiden kansakuntien teknologialaboratorio.

”Me Aallossa kehitämme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Tähän tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeään työhön meillä on korkeatasoisen tutkimuksen, opetuksen ja innovaatioiden lisäksi ainutlaatuisia vahvuuksia: aidosti monialainen, uusia näkökulmia synnyttävä yhteisö sekä innostava, yritteliäs kulttuuri”, Ilkka Niemelä sanoo. 

Aalto on mukana kuudessa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) verkostossa, mikä tekee Aallosta Euroopan johtavan EIT-yliopiston. Verkostojen tavoitteena on edistää yritysten ja koulutus- sekä tutkimuslaitosten yhteistyötä, yrittäjyyttä ja uusia ideoita.

Aaltolaiset kehittävät innovaatioita myös suoraan yhdessä kumppanien kanssa. Aallon ja Outotecin vetämä, yritysten ja tutkimuslaitosten muodostama BatCircle-konsortio esimerkiksi vastaa koko EU:n akkukierrätyksen strategisesta suunnittelusta. Konsortion tavoitteena on, että Suomeen syntyisi jopa 5 miljardin euron akkumarkkinat.

Aallon menestystarinoita: Slushista satelliitteihin ja tekstiilivallankumoukseen

Aalto-yliopisto on alusta lähtien rohkaissut ja tukenut erityisesti opiskelijavetoista yrittäjyyskulttuuria. Aallon opiskelijoilla on ollut ratkaiseva rooli muun muassa Slushin kasvattamisessa yhdeksi Euroopan johtavista startup-tapahtumista. Aallosta on ponnistanut myös suuri joukko tutkimuslähtöisiä startup-yrityksiä, kuten maailman pienimpiä tutkasatelliitteja rakentava Iceye, valon mittaamisen mullistanut ElFys ja kvanttitietokoneita rakentava IQM.

Moni suurista läpimurroista olisi jäänyt saavuttamatta ilman tieteen, taiteen, teknologian ja talouden yhdistämistä. Yksi niistä on Aallon ja Helsingin yliopiston yhteistyöstä alkunsa saanut Ioncell-menetelmä, joka tekee laadukasta tekstiilikuitua puusta ja kierrätystekstiileistä ilman myrkyllisiä liuottimia. Tällä hetkellä Aallossa valmistellaan jo täyttä vauhtia pilottilinjastoa, jonka ansiosta Ioncell ottaa ison harppauksen kohti teollista tuotantoa.

Ioncellin kehittämisessä mukana olevan työelämäprofessori Pirjo Kääriäisen mukaan eri alojen yhteistyö tuottaa valtavasti hyötyä pitkän tähtäimen materiaalitutkimuksessa. ”Meillä Aallossa on nyt koko tekstiilin valmistusketju aina kuidunvalmistuksesta lankoihin, kankaisiin ja valmiisiin tuotteisiin saakka”, Kääriäinen sanoo.

Aallon kovatasoinen tutkimus ja opetus houkuttelevat Otaniemeen osaajia myös maailmalta. Ulkomaalaisten tutkijoiden, opettajien sekä opiskelijoiden osuus on kaksinkertaistunut Aalto-yliopistossa kymmenen vuoden aikana.Kansainvälisten vertailujen perusteella Aalto on noussut yhdeksi manner-Euroopan kansainvälisimmistä yliopistoista (Times Higher Education -vertailussa sijalla 50 maailmassa).

Yksi tuoreista aaltolaisista on tietotekniikan laitoksen apulaisprofessori Elisa Mekler. Hän muutti Sveitsin Baselista Otaniemeen kovatasoisen tutkimuksen houkuttelemana.

”Aalto-yliopiston maine ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen tutkimuksessa on Euroopan parhaita. Yksi toiveeni on aina ollut päästä laitokselle, jolla on hyvin vakiintunut ja vahva läsnäolo tutkimusalallani”, Mekler sanoo.

Aallon teknillisen fysiikan ja matematiikan kandiohjelmassa opiskelevalle Joel Himaselle opiskelupaikan valinta oli helppoa.

"Matematiikka ja fysiikka kiinnostivat paljon, ja Otaniemen opiskelijaelämän monipuolisuus veti puoleensa. Vuosien varrella olen päässyt sekä opinnoissani, että vapaaehtoisena Fyysikkokillassa ja ylioppilaskunnassa ratkomaan mitä erilaisimpia projekteja ja haasteita todella monipuolisessa seurassa. Tällaista kokemusta ei muualta saa!"

Aallon kymmenen vuotta Kymmenessä vuodessa Aallosta on valmistunut yli 17 000 maisteria ja reilut 2 200 tohtoria. Täysipäiväisiä opiskelijoita on Aallossa tällä hetkellä reilut 12 400. Kansainvälisiä, vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita on julkaistu kymmenessä vuodessa noin 20 000. Aallon ekosysteemissä syntyy vuosittain 70–100 uutta kasvuyritystä.  Aallossa työskentelee kokoaikaisesti noin 4 100 ihmistä. Heistä noin 400 on professoreita, 500 muita tutkimus- ja opetushenkilöstön edustajia, 500 tutkijatohtoreita ja 1 000 tohtorikoulutettavia. Palveluhenkilöstöä on vajaat 1 300.