Etla: Kiinan vientikilpailu on uhka myös suomalaisille yrityksille

Kiinan tuotanto on noussut yhä korkeammalle arvoketjun tikkailla. Lisääntynyt kilpailu uhkaa nyt myös pidemmälle jalostettuja tuotteita, jotka ovat tärkeitä vientituotteita niin Suomelle kuin muillekin kehittyneille talouksille. Kiinan vientikilpailu syrjäyttää jo aggregaattitasolla suomalaisten tuotteiden vientiä niissä maissa, joihin molemmat maat vievät samoja tuotteita.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen, ja tänään julkaistun ETLA Muistion mukaan Kiinan kilpailun vaikutus vientituotteiden hintoihin on tärkeä suomalaisen tuote- ja maakohtaisen kokonaisviennin arvoa supistava mekanismi. Kiinan kilpailun kiristyessä yritykset laskevat tuotehintoja markkinaosuuksien säilyttämiseksi. Hintavaikutus on myös suurempi tuotteille, jotka kilpailevat hinnoilla pikemmin kuin laadulla ja tuotebrändillä. Etlan tutkimuspäällikön Katariina Nilsson Hakkalan ja Aalto-yliopiston apulaisprofessorin Yao Panin tutkimus ”Emerging Trade Battlefield with China: Export Competition and Firm’s Coping Strategies” (Working Papers 71) (ETLA Muistio 83) paljastaa myös yritysten sopeutumis- ja selviytymisstrategiota, joita ei havaita maa- ja tuotetason analyysissä.
Yritysten sopeutumisstrategiana on ollut mm. vientituotevalikoiman muuttaminen. Kiinan kilpailun kasvaessa yritykset ovat siis muuttaneet valikoimaansa keskittymällä viemään tuotteita, jotka ovat suhteellisesti tärkeämpiä yritysten globaalissa kokonaisviennissä. Vähemmän tärkeiden tuotteiden viennistä luovuttiin kokonaan niillä markkinoilla, joilla Kiinan kilpailu kiristyi.
- Yritystasolta paljastuu, että yritykset sopeutuvat kiristyneeseen kilpailuun sekä pudottamalla hintoja että keskittämällä vientiä tärkeimpiin vientituotteisiinsa. Lisääntynyt kilpailu Kiinan taholta uhkaa nyt myös pidemmälle jalostettuja suomalaisia tuotteita. Olisikin tärkeää, että politiikkatoimet keskittyisivät tukemaan esimerkiksi laadulla ja brändillä kilpailevien hyödykkeiden tuotannon ja viennin kasvua, Etlan Katariina Nilsson Hakkala korostaa.
Eritellyt, ns. heterogeeniset tuotteet, jotka kilpailevat ominaisuuksilla, kuten laatu, brändi ja yrityskohtainen osaaminen, pärjäävät paremmin vientikilpailussa hintoja laskematta. Näissä tuotteissa myös kotimaisen arvonlisän osuus on korkeampi. Kiinan kasvavan viennin uhkaa suomalaisyrityksille voidaankin torjua parhaiten T&K:lla, joka tähtää nimenomaan korkean arvonlisän tuotteiden tuotantoon ja vientiin. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien jatkuva tukeminen sekä yrityksissä että julkisella sektorilla on yksi tärkeimmistä politiikkatoimista, joka synnyttää uusia kilpailukykyisiä korkean osaamisen vientituotteita, Etla korostaa.
Nilsson Hakkala, Katariina ja Pan, Yao: ”Emerging Trade Battlefield with China: Export Competition and Firm’s Coping Strategies” (Working Papers 71) sekä ”Kiinan vienti on uhka myös suomalaisten yritysten vientimarkkinoilla” (ETLA Muistio 83)
Lisätiedot:
Tutkimuspäällikkö Katariina Nilsson Hakkala, ETLA, p. 040 3045563 (WhatsApp) tai +63 917 8752511 (tavoitettavissa ennen klo 14), katariina.nilsson.hakkala@etla.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: EU:n puolustusteollisuuden keskittäminen ja yhteishankinnat voivat olla haitallisia alan pienemmille toimijoille, kuten suomalaisyrityksille4.8.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan yhteistä puolustusta uuden SAFE-rahoitusvälineen avulla, mutta sen taloudelliset hyödyt jakautuvat epätasaisesti eri jäsenmaiden kesken. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan EU:n puolustusteollisuuden tuotannon keskittämisen riskinä on, että pienempien puolustusalan yritysten tuotanto voi jopa supistua. Alan suuret toimijat pystyvät nopeasti kasvattamaan tuotantoaan, mikä vahvistaa niiden asemaa yhteishankinnoissa. Suomessa valtaosa puolustusalan yrityksistä on kuitenkin pieniä tai keskisuuria.
Etla: Kun vientitakuiden kokonaisriskiä kasvatetaan, tarvitaan vastapainoksi nykyistä suurempaa arvonlisää tai työllisyyttä30.7.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Hallituksen esityksessä vientitakuiden erityisriskinoton enimmäisvastuumäärää nostetaan 8 miljardista eurosta 12 miljardiin euroon. Esityksen myötä valtion vientitakuutoiminnan kokonaisriski tulee kasvamaan. Etla muistuttaa lausunnossaan, että riskin ja tuoton tulisi kulkea aina käsi kädessä. Vientitakuiden riskin kasvamisen vastapainoksi tulee tavoitella suurempaa odotettua hyötyä, kuten korkeampaa arvonlisää tai työllisyyttä Suomen kansantaloudelle. Etla myös korostaa, että liian riskipitoiset tai liian vähän Suomeen tuovia hyötyjä synnyttävät hankkeet tulee jättää ilman vientitakuita.
Etla: Lamanaikaisen työttömyyden vaikutukset näkyvät edelleen – kuolleisuusriski kasvoi laman myötä21.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Työpaikan menetys Suomen 1990-luvun laman aikana on lisännyt henkilöiden kuolleisuusriskiä. Vaikutus on ollut merkittävästi korkeampi, mikäli henkilö menetti työpaikkansa aivan laman ensimmäisinä vuosina verrattuna myöhemmin irtisanottuihin. Kuolleisuutta voi siis ainakin osin selittää pitkittynyt työttömyysjakso. Merkittävimmät kuolinsyyt lama-aikana työttömiksi jääneillä ovat olleet muun muassa itsemurhat, alkoholiperäiset syyt ja tapaturmat. Tiedot ilmenevät huhtikuussa julkaistusta akateemisesta tutkimuksesta.
Palveluiden globalisaatio tuomassa jopa vihreää siirtymää suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen14.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tavaroiden ja pääoman globalisaatio on jo pitkällä, mutta palveluiden ja ihmisten maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on ollut vähäisempää, arvioi Aki Kangasharju tuoreessa kirjassa. Hänen mukaansa teknologian kehitys mahdollistaa nyt palveluiden globalisaation ilman ihmisten muuttoa ja se voi mullistaa Suomen tuotantorakenteen. Vaikutus voi olla jopa suurempi kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi.
Etla kävi läpi nelipäiväistä työviikkoa koskevaa tutkimuskirjallisuutta - Antti Kauhasen kolumni nyt julki11.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Mitä odottaisi näkevänsä, kun avaa tutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää nelipäiväisen työviikon vaikutuksia tuottavuuteen ja työhyvinvointiin? Edes alkeellisimpia vaikuttavuustutkimuksen perusvaatimuksia. Suomessakin laajaa julkisuutta saaneet tutkimusraportit ovat kuitenkin menetelmällisesti erittäin heikkoja, eikä aihetta koskevia tutkimuksia ole juuri julkaistu vertaisarvioiduissa sarjoissa. Yhteistä näille raporteille on, että ne ovat peräisin nelipäiväistä työviikkoa ajavista organisaatioista, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Antti Kauhanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme