Ihminen ruokki poroja jo 800 vuotta sitten

Tutkimuksessa tarkasteltiin arkeologisten luulöytöjen stabiili-isotooppikoostumusta. Ruokavalio jättää jälkensä luukudoksen kemialliseen koostumukseen, esimerkiksi typen stabiili-isotooppiarvoihin. Luulöydöt olivat peräisin Pohjois-Suomesta ja Pohjois-Ruotsista ja ajoittuivat 1200-luvulta 1600-luvulle.
Ajanjakso on erityisen mielenkiintoinen poronhoidon historiassa, siltä tänä aikana poronhoidosta kehittyi monin paikoin saamelaisyhteisöjen pääelinkeino, johon myös yhteisöjen sosiaalinen järjestäytyminen pohjautui. Poronhoidon käytännöistä tällä ajanjaksolla tiedetään kuitenkin vain vähän.
Nykyään porojen lisäruokinta on tavallista, sillä ilmastonmuutos, porojen määrä ja maankäytön muut muodot rasittavat talvilaitumia. Perinteisessä, 1900-luvun alun poronhoidossa oli tavallista antaa poroille vaikeina talvina lisäruokaa, kuten kerppuja, heinää tai jäkälää. Lisäruokinnan varhaisempia vaiheita ei kuitenkaan ole aiemmin tunnettu.
”Havaitsimme, että osassa arkeologisista poronluunäytteistä oli poron luonnollisesta typen isotooppiarvosta poikkeavat arvot. Heinän ja lehtien typpikoostumus poikkeaa jäkälän typpikoostumuksesta. Poikkeavat isotooppiarvot kertovat jäkälän korvautumisesta heinillä tai kerpuilla poron talvisessa ruokavaliossa”, apulaisprofessori Anna-Kaisa Salmi ja tutkijatohtori Tiina Äikäs Oulun yliopistosta kertovat.
Osa ruokituille poroille kuuluneista näytteistä ajoittui 1200-luvulle ja niitä löytyi sekä Suomesta että Ruotsista.
”Näyttää siltä, että poroja ruokittiin paikoitellen jo 1200-luvulla. Kaikki porot eivät kuitenkaan lisäruokaa saaneet, joten kyseessä ei ollut laajamittainen ruokinta, vaan pikemminkin ajoittain toistuva ja paikallinen ilmiö. Ruokinta saattoi liittyä myös porojen taamomiseen eli kesyttämiseen vetoeläinten kouluttamisen yhteydessä.”
Oulun yliopiston tutkijat tutkivat poron lisäruokintaa yhdessä Tukholman ja Tromssan yliopistojen tutkijoiden kanssa.
Tutkimus Zooarchaeological and stable isotope evidence of Sámi reindeer offerings on julkaistu Journal of Archaeological Science: Reports-julkaisusarjassa.
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Domestication in Action -videolla kerrotaan Oulun yliopistossa tehtävästä eläinten kesyyntymishistorian tutkimuksesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Anna-Kaisa Salmi, p. 0294 483272, anna-kaisa.salmi@oulu.fi
Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede.
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme