Oulun yliopisto

Ihminen ruokki poroja jo 800 vuotta sitten

Jaa
Oulun yliopiston arkeologit yhdessä pohjoismaisten tutkijoiden kanssa ovat selvittäneet, että poron lisäruokinta alkoi paikoitellen jo 800 vuotta sitten. Aiemmin ei ole tiedetty, milloin poron lisäruokinta on alkanut.
Arkeologinen tutkimus osoittaa, että porot saivat lisäruokaa jo 800 vuotta sitten. Porojen ruokintaa Palosaaren porotilalla Kuusamossa. Kuva: Anna-Kaisa Salmi.
Arkeologinen tutkimus osoittaa, että porot saivat lisäruokaa jo 800 vuotta sitten. Porojen ruokintaa Palosaaren porotilalla Kuusamossa. Kuva: Anna-Kaisa Salmi.

Tutkimuksessa tarkasteltiin arkeologisten luulöytöjen stabiili-isotooppikoostumusta. Ruokavalio jättää jälkensä luukudoksen kemialliseen koostumukseen, esimerkiksi typen stabiili-isotooppiarvoihin. Luulöydöt olivat peräisin Pohjois-Suomesta ja Pohjois-Ruotsista ja ajoittuivat 1200-luvulta 1600-luvulle.

Ajanjakso on erityisen mielenkiintoinen poronhoidon historiassa, siltä tänä aikana poronhoidosta kehittyi monin paikoin saamelaisyhteisöjen pääelinkeino, johon myös yhteisöjen sosiaalinen järjestäytyminen pohjautui. Poronhoidon käytännöistä tällä ajanjaksolla tiedetään kuitenkin vain vähän.

Nykyään porojen lisäruokinta on tavallista, sillä ilmastonmuutos, porojen määrä ja maankäytön muut muodot rasittavat talvilaitumia. Perinteisessä, 1900-luvun alun poronhoidossa oli tavallista antaa poroille vaikeina talvina lisäruokaa, kuten kerppuja, heinää tai jäkälää. Lisäruokinnan varhaisempia vaiheita ei kuitenkaan ole aiemmin tunnettu.

”Havaitsimme, että osassa arkeologisista poronluunäytteistä oli poron luonnollisesta typen isotooppiarvosta poikkeavat arvot. Heinän ja lehtien typpikoostumus poikkeaa jäkälän typpikoostumuksesta. Poikkeavat isotooppiarvot kertovat jäkälän korvautumisesta heinillä tai kerpuilla poron talvisessa ruokavaliossa”, apulaisprofessori Anna-Kaisa Salmi ja tutkijatohtori Tiina Äikäs Oulun yliopistosta kertovat.

Osa ruokituille poroille kuuluneista näytteistä ajoittui 1200-luvulle ja niitä löytyi sekä Suomesta että Ruotsista.

”Näyttää siltä, että poroja ruokittiin paikoitellen jo 1200-luvulla. Kaikki porot eivät kuitenkaan lisäruokaa saaneet, joten kyseessä ei ollut laajamittainen ruokinta, vaan pikemminkin ajoittain toistuva ja paikallinen ilmiö. Ruokinta saattoi liittyä myös porojen taamomiseen eli kesyttämiseen vetoeläinten kouluttamisen yhteydessä.”

Oulun yliopiston tutkijat tutkivat poron lisäruokintaa yhdessä Tukholman ja Tromssan yliopistojen tutkijoiden kanssa.

Tutkimus Zooarchaeological and stable isotope evidence of Sámi reindeer offerings on julkaistu Journal of Archaeological Science: Reports-julkaisusarjassa.

Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Domestication in Action -videolla kerrotaan Oulun yliopistossa tehtävästä eläinten kesyyntymishistorian tutkimuksesta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Apulaisprofessori Anna-Kaisa Salmi, p. 0294 483272, anna-kaisa.salmi@oulu.fi

Kuvat

Arkeologinen tutkimus osoittaa, että porot saivat lisäruokaa jo 800 vuotta sitten. Porojen ruokintaa Palosaaren porotilalla Kuusamossa. Kuva: Anna-Kaisa Salmi.
Arkeologinen tutkimus osoittaa, että porot saivat lisäruokaa jo 800 vuotta sitten. Porojen ruokintaa Palosaaren porotilalla Kuusamossa. Kuva: Anna-Kaisa Salmi.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye