Uhka- ja väkivaltatilanteet edelleen kasvussa ensihoidossa - pelastuslaitokset toivovat työntekijöille parempaa lakisääteistä turvaa
31.1.2020 09:30:09 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Suurin osa väkivaltatilanteista tapahtuu ensihoidossa päihtyneen potilaan hoidon yhteydessä joko ambulanssissa, potilaan kotona tai ulkona. Tyypillisesti väkivaltaisesti käyttäytyvä henkilö uhkaa ensihoitajia sanallisesti tai tuottaa lievää fyysistä väkivaltaa lyöden tai puristaen esimerkiksi käsivarresta.
Kipua tuottavaa fyysistä väkivaltaa esiintyy harvemmin. Viime vuonna kirjattiin viisi tapausta, jotka aiheuttivat vakavia vammoja. Aikaisempina vuosina vastaavia tapauksia on kirjattu ainoastaan yksi tai kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2019 pelastuslaitosten henkilöstö laati 30 rikosilmoitusta poliisille, mikä on yli puolet enemmän kuin vuonna 2018.
- Ensihoitohenkilöstöön kohdistuvaa väkivaltaa ei voi hyväksyä - meillä on oltava nollatoleranssi tässä asiassa. Ensihoitotyötä pitää pystyä tekemään ilman väkivallanuhkaa ja rangaistusasteikon koventaminen on syytä selvittää pikaisesti. Pelastustoimen ja ensihoidon henkilöstön on pystyttävä tekemään työtään turvallisesti, korostaa Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka.
Uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn panostettava
Pelastuslaitoksissa on jouduttu lisäämään henkilöstön koulutusta ja parantamaan suojavarustusta väkivaltatilanteiden varalta. Pelastuslaitokset toivovat ensihoitajille nykyistä parempaa lakisääteistä turvaa, jotta väkivallasta tuomittaville saataisiin kovempia rangaistuksia.
- Ensihoitajat, palomiehet ja palotarkastajat työskentelevät auttaakseen muita sekä lisätäkseen yhteiskunnan turvallisuutta. Pahimmillaan uhka- ja väkivaltatilanteet voivat aiheuttaa erilaisia pysyviä tai tilapäisiä post-traumaattisia oireita tai jopa työkyvyttömyyttä, kertoo Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston koordinaattori Terhi Virtanen Kuntaliitosta.
- Henkilöstöön työtehtävissä kohdistettu uhkailu ja väkivalta on kaikissa muodoissaan tuomittavaa ja sen vuoksi tilanteiden ennaltaehkäisyyn tulee kaikkien tahojen sitoutua yhdessä. Asianmukaiset seuraamukset työtehtävillä tapahtuneisiin rikoksiin tulee saattaa ajan tasalle toimialasta riippumatta, Virtanen painottaa.
Lisätietoja:
Terhi Virtanen, terhi.virtanen@kuntaliitto.fi, Puh. 09 771 2624
Seppo Lokka, seppo.lokka@espl.fi, Puh. 020 133 4400
Kuntaliiton yhteydessä toimiva Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Suomen kaikkien 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. Kumppanuusverkoston tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että tuotetut palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä.
Yhteyshenkilöt
Riina SiirtolaViestinnän asiantuntija
Puh:050 577 1021riina.siirtola@kuntaliitto.fiTietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Joensuu stad utsedd till Bästa infrastrukturbeställare 202527.3.2026 13:00:00 EET | Pressmeddelande
Kommunförbundet och INFRA rf har beviljat Joensuu stad utmärkelsen Bästa infrastrukturbeställare 2025. Joensuu är en öppen och utvecklingsvänlig beställare av infrastruktur, som har ett nära samarbete med regionens företag och utbildningsorganisationer. Staden använder sig av en regelbunden marknadsdialog samt främjar digitalisering och utsläppssnåla metoder för genomförande.
Joensuun kaupunki on vuoden 2025 paras infratilaaja27.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Kuntaliitto ja INFRA ry ovat myöntäneet Joensuun kaupungille vuoden 2025 Paras infratilaaja -tunnustuksen. Joensuu on avoin ja kehitysmyönteinen infratilaaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä alueen yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kaupunki hyödyntää säännöllistä markkinavuoropuhelua, edistää digitalisaatiota ja edistää vähäpäästöisiä toteutusmenetelmiä.
Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.
Koulukuljetukset maksavat kunnille lähes 249 miljoonaa euroa – pienissä kunnissa lähes puolet oppilaista kuljetuksessa19.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Kunnat käyttivät vuonna 2024 lähes 249 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksiin. Kuljetuksissa on noin 105 000 oppilasta. Kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 10 000 oppilaalla. Kuntaliiton koulukuljetuskyselyyn vastasi 221 kuntaa, joten tulokset antavat kattavan kuvan koulukuljetusten tilanteesta Suomessa. ”Koulukuljetukset ovat monessa kunnassa välttämätön osa koulupäivän mahdollistamista. Niillä varmistetaan, että oppilaat pääsevät kouluun turvallisesti asuinpaikasta riippumatta”, sanoo erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta.
De sex största städerna utvecklar arbete mot rasism – enkätresultat visar praxis och utvecklingsbehov15.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
I Finlands sex största städer, Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Åbo och Uleåborg, pågår mångsidigt arbete mot rasism. Det ingår i allt från strategier till tjänster i vardagen. Resultaten från en enkät visar olika praxis som städerna tillämpar för att främja likabehandling. Resultaten visar också att arbetet för att förebygga rasism och diskriminering är en långsiktig process och att det fortfarande finns mycket som behöver utvecklas. – Det var viktigt att göra en sammanställning av god praxis, eftersom motsvarande material om de sex största städerna inte har samlats in tidigare. Samtidigt kan vi lära av varandra och utveckla arbetet tillsammans, säger Fanni Tainio, nätverkssakkunnig vid Finlands Kommunförbund.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme