Uhka- ja väkivaltatilanteet edelleen kasvussa ensihoidossa - pelastuslaitokset toivovat työntekijöille parempaa lakisääteistä turvaa
31.1.2020 09:30:09 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Suurin osa väkivaltatilanteista tapahtuu ensihoidossa päihtyneen potilaan hoidon yhteydessä joko ambulanssissa, potilaan kotona tai ulkona. Tyypillisesti väkivaltaisesti käyttäytyvä henkilö uhkaa ensihoitajia sanallisesti tai tuottaa lievää fyysistä väkivaltaa lyöden tai puristaen esimerkiksi käsivarresta.
Kipua tuottavaa fyysistä väkivaltaa esiintyy harvemmin. Viime vuonna kirjattiin viisi tapausta, jotka aiheuttivat vakavia vammoja. Aikaisempina vuosina vastaavia tapauksia on kirjattu ainoastaan yksi tai kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2019 pelastuslaitosten henkilöstö laati 30 rikosilmoitusta poliisille, mikä on yli puolet enemmän kuin vuonna 2018.
- Ensihoitohenkilöstöön kohdistuvaa väkivaltaa ei voi hyväksyä - meillä on oltava nollatoleranssi tässä asiassa. Ensihoitotyötä pitää pystyä tekemään ilman väkivallanuhkaa ja rangaistusasteikon koventaminen on syytä selvittää pikaisesti. Pelastustoimen ja ensihoidon henkilöstön on pystyttävä tekemään työtään turvallisesti, korostaa Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka.
Uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn panostettava
Pelastuslaitoksissa on jouduttu lisäämään henkilöstön koulutusta ja parantamaan suojavarustusta väkivaltatilanteiden varalta. Pelastuslaitokset toivovat ensihoitajille nykyistä parempaa lakisääteistä turvaa, jotta väkivallasta tuomittaville saataisiin kovempia rangaistuksia.
- Ensihoitajat, palomiehet ja palotarkastajat työskentelevät auttaakseen muita sekä lisätäkseen yhteiskunnan turvallisuutta. Pahimmillaan uhka- ja väkivaltatilanteet voivat aiheuttaa erilaisia pysyviä tai tilapäisiä post-traumaattisia oireita tai jopa työkyvyttömyyttä, kertoo Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston koordinaattori Terhi Virtanen Kuntaliitosta.
- Henkilöstöön työtehtävissä kohdistettu uhkailu ja väkivalta on kaikissa muodoissaan tuomittavaa ja sen vuoksi tilanteiden ennaltaehkäisyyn tulee kaikkien tahojen sitoutua yhdessä. Asianmukaiset seuraamukset työtehtävillä tapahtuneisiin rikoksiin tulee saattaa ajan tasalle toimialasta riippumatta, Virtanen painottaa.
Lisätietoja:
Terhi Virtanen, terhi.virtanen@kuntaliitto.fi, Puh. 09 771 2624
Seppo Lokka, seppo.lokka@espl.fi, Puh. 020 133 4400
Kuntaliiton yhteydessä toimiva Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Suomen kaikkien 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. Kumppanuusverkoston tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että tuotetut palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä.
Yhteyshenkilöt
Riina SiirtolaViestinnän asiantuntija
Puh:050 577 1021riina.siirtola@kuntaliitto.fiTietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet: En kommunreform kräver flera djärva lösningar15.9.2026 15:15:40 EEST | Pressmeddelande
Finland måste på ett kontrollerat sätt förändra kommunerna genom djärva och snabba åtgärder, annars kommer befolkningsförändringen att tvinga fram en okontrollerad förändringsprocess med en kommun och en tjänst i taget. Kommunförbundet har publicerat ett nytt diskussionsunderlag där tre alternativa lösningar bedöms: ökat samarbete, differentiering av uppgifter och ändringar i kommunstrukturen. Slutsatsen är klar: den nuvarande situationen är inte hållbar, men ingen enskild lösning är heller tillräcklig.
Kuntaliitto: Kuntien uudistamiseen tarvitaan nippu rohkeita ratkaisuja15.9.2026 15:02:26 EEST | Tiedote
Suomen on uudistettava kuntia hallitusti, rohkeasti ja nopeasti, sillä muuten väestönmurros pakottaa muutokseen hallitsemattomasti kunta ja palvelu kerrallaan. Kuntaliitto julkaisi uuden keskustelualoitteen, jossa arvioidaan kolmea ratkaisusuuntaa, yhteistyön lisäämistä, tehtävien eriyttämistä ja kuntarakenteen muutoksia. Johtopäätös on selvä: nykytila ei ole kestävä, mutta myöskään mikään yksittäinen ratkaisu ei yksin riitä.
Kommunförbundets ekonomibarometer: Det samhällsekonomiska uppsvinget syns ännu inte i uppskattningarna för kommunekonomin15.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunernas ekonomiska nuläge ter sig rätt stabilt, enligt ekonomidirektörernas senaste bedömningar. På 12 månaders sikt ser utsikterna dock en aning sämre ut. Hela 40 procent av kommunernas ekonomidirektörer anser att det finns ett tryck på att höja skattesatsen. Dessutom anser de flesta att det finns ett måttligt eller stort behov av anpassningsåtgärder även i framtiden. Enligt ekonomidirektörerna kommer det ekonomiska spelrummet att minska i kommuner av alla storlekar under de kommande 10 åren. Det framgår av enkäten Ekonomibarometern, som Kommunförbundet genomfört i höst.
Kuntaliiton Talousbarometri: Kansantalouden piristyminen ei näy vielä kuntien talousjohdon odotuksissa15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta. Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista. Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa. Tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.
Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme