Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Uhka- ja väkivaltatilanteet edelleen kasvussa ensihoidossa - pelastuslaitokset toivovat työntekijöille parempaa lakisääteistä turvaa

Jaa
Pelastuslaitosten henkilöstön kokemien uhka- ja väkivaltatilanteiden jatkuva kasvu huolestuttaa pelastuslaitoksia. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on tilastoinut vuodesta 2014 lähtien pelastuslaitosten henkilöstön kokemia uhka- ja väkivaltatilanteita. Lähes joka vuosi kasvua on ollut noin 15–25 prosenttia. Vuonna 2014 tilanteita kirjattiin 153 kappaletta ja vuonna 2019 jo 375 kappaletta.

Suurin osa väkivaltatilanteista tapahtuu ensihoidossa päihtyneen potilaan hoidon yhteydessä joko ambulanssissa, potilaan kotona tai ulkona. Tyypillisesti väkivaltaisesti käyttäytyvä henkilö uhkaa ensihoitajia sanallisesti tai tuottaa lievää fyysistä väkivaltaa lyöden tai puristaen esimerkiksi käsivarresta.

Kipua tuottavaa fyysistä väkivaltaa esiintyy harvemmin. Viime vuonna kirjattiin viisi tapausta, jotka aiheuttivat vakavia vammoja. Aikaisempina vuosina vastaavia tapauksia on kirjattu ainoastaan yksi tai kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2019 pelastuslaitosten henkilöstö laati 30 rikosilmoitusta poliisille, mikä on yli puolet enemmän kuin vuonna 2018.

- Ensihoitohenkilöstöön kohdistuvaa väkivaltaa ei voi hyväksyä - meillä on oltava nollatoleranssi tässä asiassa. Ensihoitotyötä pitää pystyä tekemään ilman väkivallanuhkaa ja rangaistusasteikon koventaminen on syytä selvittää pikaisesti. Pelastustoimen ja ensihoidon henkilöstön on pystyttävä tekemään työtään turvallisesti, korostaa Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka.

Uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn panostettava

Pelastuslaitoksissa on jouduttu lisäämään henkilöstön koulutusta ja parantamaan suojavarustusta väkivaltatilanteiden varalta. Pelastuslaitokset toivovat ensihoitajille nykyistä parempaa lakisääteistä turvaa, jotta väkivallasta tuomittaville saataisiin kovempia rangaistuksia.

- Ensihoitajat, palomiehet ja palotarkastajat työskentelevät auttaakseen muita sekä lisätäkseen yhteiskunnan turvallisuutta. Pahimmillaan uhka- ja väkivaltatilanteet voivat aiheuttaa erilaisia pysyviä tai tilapäisiä post-traumaattisia oireita tai jopa työkyvyttömyyttä, kertoo Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston koordinaattori Terhi Virtanen Kuntaliitosta.

- Henkilöstöön työtehtävissä kohdistettu uhkailu ja väkivalta on kaikissa muodoissaan tuomittavaa ja sen vuoksi tilanteiden ennaltaehkäisyyn tulee kaikkien tahojen sitoutua yhdessä. Asianmukaiset seuraamukset työtehtävillä tapahtuneisiin rikoksiin tulee saattaa ajan tasalle toimialasta riippumatta, Virtanen painottaa.

Lisätietoja:

Terhi Virtanen, terhi.virtanen@kuntaliitto.fi, Puh. 09 771 2624

Seppo Lokka, seppo.lokka@espl.fi, Puh. 020 133 4400

Kuntaliiton yhteydessä toimiva Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Suomen kaikkien 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. Kumppanuusverkoston tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että tuotetut palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä.

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommundirektörer i skärselden - många olika orsaker till misstroende13.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote

Misstroende mot kommundirektören har blivit vanligare under de senaste åren och misstroendeprocesserna uppstår snabbare. En misstroendeprocess även mot en kommundirektör som varit verksam länge i kommunen kan uppstå på kort tid och sluta med att kommundirektören avgår snabbt, till och med inom ett år. Också nya kommundirektörer kan bli tvungna att avgå snabbt på grund av misstroende.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye